Kaikkien Varsinais-Suomen kuntien veroprosentti muuttuu, kun vuosi vaihtuu.
Ylivoimaisesti suurin syy on se, että veroprosentit joudutaan ilmoittamaan 0,1 prosenttiyksikön tarkkuudella. Se tarkoittaa pyöristystä joko ylös- tai alaspäin, sillä prosentit ovat olleet sote-uudistuksen seurauksena kaksidesimaalisia. Kaikkien veroprosentista lohkaistiin vuosi sitten 12,64 yksikköä.
Kuntaliitto käyttää termiä ”päätösperustaiset muutokset” niistä kunnista, joiden veroprosentteihin on tehty pyöristyssäännöstä poikkeava nosto tai lasku. Tuolla tavalla laskettuna verotus kiristyy Varsinais-Suomessa Marttilassa, Mynämäessä, Nousiaisissa, Paimiossa, Somerolla ja Uudessakaupungissa. Kevennystä tapahtuu taas Sauvossa ja Vehmaalla.
Listassa on jouduttu käyttämään hiukan tulkintaa. Paimio olisi voinut laskea prosenttiaan 0,01 yksikköä, mutta se päätyi 0,09:n nostoon. Sauvo olisi voinut pyöristää prosenttiaan 0,04 yksikköä ylöspäin, mutta se laski sitä 0,06 yksikköä.
Maakunnan ankarimmat verottajat ovat ensi vuonna Vehmaa (9,50), Mynämäki (9,10), Nousiainen (9,10) ja Pyhäranta (9,10).
VARSINAIS-SUOMEN kuntien veroprosentti on vuonna 2024 keskimäärin 7,44. Se on vain rahtusen alle kaikkien Manner-Suomen maakuntien keskiarvon, sillä maan todellinen veroparatiisi Uusimaa vetää keskiarvoa reippaasti alaspäin. Jos kaikki maakunnat laitetaan samaan taulukkoon selviää, että Varsinais-Suomessa kuntaverotus on toiseksi kevyintä Uudenmaan jälkeen.
Ahvenanmaa painii aivan omassa sarjassaan, sillä kuntien veroprosentteja romahduttanutta sote-uudistusta ei siellä toteutettu.
Varsinais-Suomen sisällä Turku on 6,90:llä kolmanneksi keveimmän tuloveroprosentin kunta. Vain varakkaat Kustavi (5,30) ja Naantali (6,40) ovat Turkua lempeämpiä. Turun kanssa samassa tasossa ovat Lieto ja Taivassalo.
Eikä sillä hyvä. Turkua voi verrata myös Suomen muihin suuriin kaupunkeihin. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Turkua alhaisempi veroprosentti on toki pääkaupunkiseudun isoilla kaupungeilla eli Helsingillä (5,30), Espoolla (5,30) ja Vantaalla (6,40). Turkua kovemmalla kouralla asukkaitaan verottavat Tampere (7,60), Oulu (7,90), Jyväskylä (8,00), Kuopio (8,10), Lahti (8,10) ja Pori (8,40).
Turun talousjohtaja Valtteri Mikkolalla on selitykset sille, miksi Turku on pystynyt pitämään veroprosenttinsa alhaisempana kuin muut suuret kaupungit pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta: veropohjan kasvu sekä yhteisöverot.
– Turku on kasvava ja elinvoimainen kaupunki. Tämä heijastuu positiivisesti yritysten maksamien yhteisöverojen kautta. Turun suhteellinen asema tästä kokonaisuudesta on ollut merkittävä, ja tämä on osaltaan keventänyt paineitta muiden verojen kohdalla, hän analysoi.
Turku on kuitenkin tekemässä lähivuodet taloudellista alijäämää, minkä lisäksi kaupunkia uhkaa nopea velkaantuminen. Onko siis järkevää pitää veroprosenttia entisellään?
Mikkola ei vastaa suoraan, vaan kääntää kysymyksen valtion suuntaan.
– Kuntatalouden näkymä on varsin synkkä ja viimeiset tiedot valtionosuuksiin kohdistuvista muutoksista heikentävät sitä entisestään. Valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa viipymättä, jotta kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa annetut tehtävät, hän patistaa.
Teksti: Jari Heino (TS)