Epävarmuuden aikoina yhä useammasta kuoriutuu tarkan euron kuluttaja. Myös ilmastoystävällisyys ohjaa miettimään, mitä kukin kuluttaa ja miten paljon.
Jos vallan herkeäisimme kuluttamasta, talous hidastuisi. Työpaikat vähenisivät ja jossain kohtaa kunnilla ja valtiolla ei olisi verotulojen vähenemisen vuoksi varaa tuottaa palveluja sitäkään vertaa kuin mihin rahat nyt riittävät.
Kuluttaa voi kuitenkin myös sekä oman kukkaron että maapallon kannalta fiksusti. Paikallistalouden näkökulmaakin on syytä harkita jokaisessa ostopäätöksessä. Paikallisesti käytetty euro näkyy työpaikkoina ja palveluina, ja kun niitä on, on asiakkaita ja asukkaita.
Kannattaa tietenkin olla tarkkana vaikkapa jouluostoksilla: hölmö kuluttaminen voi kalahtaa omaan nilkkaan, kun rahalle ei saakaan vastinetta tai ostettua hyödykettä ei voikaan esimerkiksi korjata tai kierrättää edes materiaaliksi uusiin tuotteisiin. Kukapa sitä haluaisi myöskään joutua kantamaan ”krääsää” roskiin selkä vääränä.
P.S. Alkuvuodesta Loimaan Lehdessä ilmestyy fiksuun kuluttamiseen liittyvää, yhteistyössä TS-lehtien kanssa tehtyä teemasisältöä. Juttuvinkkejä teemaan liittyen ja hyvistä, arjessa koetelluista säästökeinoista ja -kikoista otetaan mielellään vastaan toimituksessa!