5 000 euroa per asukas – Varhan menot ensi vuonna lähes 2,5 miljardia euroa

0
LL Arkisto

Hyvinvointialue

Varhan hallitus hyväksyi omalta osaltaan budjetin tiistaina. Varhan valtuusto päättää ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta viikon päästä.

Hyvinvointialueen hallituksen varapuheenjohtaja Jani Kurvinen (kesk.) uskoo, että valtuustossa ehkä äänestetään, mutta talousarvion lukuja ei muuteta.

– Numeroiden osalta poliittinen taistelu käytiin kuukausi sitten.

Samoin ajattelee hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.).

– Ainakin hallitus oli esityksestään yksimielinen, hän sanoo.

Varhan johto kertoi talousarvioesityksestä tiedotusvälineille tiistaina hallituksen kokouksen jälkeen.

Valtuusto käsitteli marraskuussa sopeutusohjelmaa, joka on nyt sisällytetty talousarvioon. Silloin keskustelu oli kiihkeää.

Talousarviossa ei oteta kantaa esimerkiksi toimipaikkoihin, vaan siinä päätetään laajoista taloudellisista ja toiminnallisista kokonaisuuksista. Palveluverkosta päätetään ensi vuonna.

– Tulevaisuudessa meidän on tehtävä vaativia ja tiukkoja päätöksiä, ja ne tulevat omana valmistelunaan lautakuntien kautta, sanoo Jani Kurvinen.

Varhan ensi vuoden menot ovat lähes 2,5 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusta hyvinvointialue saa vajaat 2,1 miljardia euroa.

Palkat ja henkilöstökulut ovat vähän yli puolet menoista.

Vuosien 2024–2026 aikana hyvinvointialue pyrkii hillitsemään menojen kasvua 270 miljoonalla eurolla. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma on sisällytetty ensi vuoden talousarvioon ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmiin.

Ensi vuoden osuus ohjelmasta on 49 miljoonaa euroa. Sen verran menojen kasvua on leikattu. Silti menoja on budjetoitu 66 miljoonaa tätä vuotta enemmän.

Valtiovarainministeriö valvoo hyvinvointialueiden taloudenpitoa. Jos tulokset ovat alijäämäisiä, ministeriö ei anna lupaa ottaa lainaa. Se taas estää investointien tekoa.

Ensi vuoden suurimmat rakennusinvestoinnit ovat tältä vuodelta jatkuvat hankkeet Psykiatrian uudisrakennuksen ensimmäinen vaihe Turussa, Salon sairaalan uudistaminen ja Tyksin T-sairaalan lisäosa.

Tyks-sairaalapalveluiden johtaja Mikko Pietilä sanoo, että tavoite kasvun taittamisesta on kova.

– Meillä on melkoiset hoitojonot, ja niitä lähdetään purkamaan vähemmällä rahalla kuin mitä indeksilisäykset toisivat tänä vuonna toteutuneisiin menoihin. Pidän kuitenkin mahdollisena, että tavoitteeseen päästään, eikä muuta vaihtoehtoa ole, jos haluamme saada talouden kestävälle pohjalle.

Pietilä korostaa, että suurimmat mahdollisuudet tehostamiseen ovat yhteisissä toimintatavoissa sairaalapalveluiden, sote-palveluiden, ikääntyneiden palveluiden ja pelastustoimen kesken.

– Olemme iso organisaatio, jossa sairaalapalveluiden toimenpiteet vaikuttavat esimerkiksi sote-keskuksissa ja toisin päin. Tässä meillä on vielä paljon tekemistä.

Tyks-sairaalapalveluihin kuuluvat sekä sairaalat että entisten terveyskeskusten vuodeosastot.

Fakta

Varha 2024 – Tunnuslukuja

Toimintakulut 2 466 000 000 euroa

Valtion rahoitus 2 069 000 000 euroa

Asiakamaksutuotot 151 100 000 euroa

Tilikauden alijäämä 85 000 000 euroa

Investoinnit 112 miljoonaa euroa

Lainkanta 389 miljoonaa euroa

Henkilöstömäärä 23 400

Palkat ja sivukulut 1 319 000 000 euroa

Hyvinvointialueen asukasluku 485 600

Palvelualueiden menot

Sote-palvelut 874 000 000 euroa

Tyks-sairaalapalvelut 1 019 000 000 euroa

Ikääntyneiden palvelut 541 000 000 euroa

Pelastuspalvelut 55 000 000 euroa

Järjestämispalvelut 31 000 000 euroa

Konsernipalvelut 300 000 000 euroa