LOIMAAN Evankelisessa Kansanopistossa aloittaa tulevalla kevätlukukaudella kolme suomen kielen ryhmää, jossa opiskelee ukrainalaisia. Niistä yksi on aloittava ja kaksi jatkavaa ryhmää. Ryhmien kokonaismäärä vähenee yhdellä menneeseen syksyyn verrattuna.
Opiston rehtori Tuomas Lankinen arvioi, että ukrainalaisia on opistolla noin 70. Määrään on laskettu myös lapset, jotka ovat mukana lastentoiminnassa, muttei kaupungin peruskoulun puolella olevia.
Vielä viime keväänä opistossa opiskeli viisi ukrainalaisista muodostettua ryhmää. Alkuvuodesta arvioitiin, että ukrainalaisia oli opistossa peräti noin 140 (LL 21.2.).
Isoja muutoksia voi olla luvassa nyt alkavan kevätlukukauden jälkeen, sillä Lankinen kertoo, että ukrainalaisia varten keväällä 2022 luotu majoitusmalli puretaan vuoden vaihteessa.
– Maahanmuuttovirasto on päättänyt niin. Vastaanottokeskusten kapasiteetti on pienentynyt, hän luonnehtii ja sanoo, että Maahanmuuttoviraston rahoittama malli on tehnyt tähän asti mahdolliseksi sen, että Hirvikoskella kansanopistossa on voinut olla senkin verran paljon ukrainalaisia.
Ukrainalaisille on muun muassa järjestetty asuntoja yksityisiltä vuokra-asuntomarkkinoilta, sillä opiston oma majoituskapasiteetti ei ole riittänyt.
– Maahanmuuttovirasto on huolehtinut asumiskustannuksista.
Rehtori uskoo ukrainalaisten opetuksen edelleen säilyvän kansanopistolla nyt alkavan kevätlukukauden jälkeenkin, sillä tarvetta heidän suomen kielen opetukselleen on. Hän sanoo opiston etsineen ratkaisuja majoitusmallista, mutta toistaiseksi sellaista ei ole löydetty.
– Emme ole löytäneet sopivaa hankerahaa.
Keväällä uutisoitiin siitä, kuinka kymmenet ukrainalaiset olivat hakeneet kotikuntaa Loimaalta (LL 18.5.). Monet ukrainalaiset ovat jo ehtineet jättää kansaopiston opiskelut taakseen, mutta se ei tarkoita sitä, että he olisivat välttämättä lähteneet Loimaalta. Päinvastoin, Lankinen uskoo, että heistä monet ovat jääneet seudulle.
Uutta elämää rakennetaan Suomessa
LOIMAA Kansanopiston ruokalaan on kokoontunut viisi ukrainalaista: Hanna, Valerii, Nataliia, Olha ja Yana.
Nataliia on Valeriin äiti, ja he ovat opiskelleet kansanopistossa suomen kieltä elokuusta saakka. Heillä on ennestään kytkös Suomeen, sillä Nataliian tytär on asunut Suomessa kolmisen vuotta. Hän saapui Suomeen noin vuosi ennen laajamittaista sotaa.
Olha saapui Loimaalle viime vuoden lokakuussa ja aloitti suomen kielen opiskelun opistossa tämän vuoden alusta. Hänellä on mukanaan kaksi lasta, neljä- ja kuusivuotiaat.
– Mies jäi Ukrainaan, hän ei voinut tulla.
Myös Nataliian mies on jäänyt Ukrainaan.
Yana saapui poikansa kanssa Suomeen jo viime vuoden keväällä, kun laajamittainen sota Ukrainassa alkoi. Hän saapui Alastarolle, jossa hänen miehensä oli töissä. Opiskelun kansanopistossa hän aloitti tämän vuoden keväällä.
Hanna on puolestaan ehtinyt jättää kansanopiston suomen kielen opiskelut taakseen. Kuluneen syksyn hän on opiskellut etänä suomen kieltä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa.
Hiljattain hän sai opiskelupaikan Turun ammatti-instituutista, jonne hän lähtee opiskelemaan maanmittausta. Jo Ukrainassa asuessaan Hanna oli korkeakouluttaunut paikkatietoinsinööriksi.
– Toivon pääseväni töihin työharjoittelun kautta.
Tähän mennessä hän on ehtinyt käydä yhdessä työhaastattelussa Kangasalla, mutta ei saanut paikkaa.
Hanna asuu yhä Loimaalla tyttärensä kanssa ja aikoo käydä junalla opiskelemassa Turussa. Hänen kaksi ja puolivuotias tyttärensä on päiväkodissa.
– Hän on oppinut suomea ja höpöttelee kavereidensa kanssa. Puhelias tyttö.
Asuttuaan runsaat puolitoista vuotta Suomessa Hanna tulee jo hyvin toimeen suomen kielellä.
– Suomessa puhutaan suomea. Kun on tarpeeksi halua, löytyy keinot, hän kuvailee ja kertoo hyvänä motivaationa suomen oppimiseen olevan se, että hän haluaa työskennellä täällä samalla alalla kuin Ukrainassa.
Tulevaisuus on hämärän peitossa, ja kysymys mahdollisesta paluusta Ukrainaan on monille vaikea. Esimerkiksi Hanna voisi kuvitella aloittavansa uuden elämän Suomessa, jos hän saa täältä töitä ja jos hänen miehensäkin voisi saapua tänne joskus.
– Äitiyslomani loppuu ensi toukokuussa. Sota ei kuitenkaan varmasti lopu vielä toukokuussa.
Yana työskenteli Ukrainassa pankissa. Jos häneltä olisi kysytty puoli vuotta sitten, hän olisi vastannut haluavansa palata takaisin Ukrainaan.
– Nyt haluan opiskella tässä ja etsiä töitä. Poikanikin opiskelee parhaillaan suomea.
Yana asuu perheineen Alastarolla, mutta esimerkiksi hänen vanhemmat ovat jäänet Ukrainaan. Hän on nähnyt vanhempiaan viimeksi vuosi sitten. Yanalle kyse ei ole niinkään siitä, etteikö hän uskaltaisi lähteä tapaamaan vanhempiaan Ukrainaan, vaan koska matkustaminen on nykyoloissa sen verran vaikeaa.
Nataliia kuvailee Suomea rauhalliseksi paikaksi.
– Tykkään olla täällä ja oppia kieltä.
Hän kertoo, että Ukrainassa hänen ikäisensä ihmisten on vaikea löytää töitä. Jos työpaikan löytäminen onnistuu Suomessa, hän aikoo jäädä tänne, etenkin jos hänen 57-vuotias miehensäkin voi saapua tänne kolmen vuoden kuluttua. Nataliia kertoo, että ennen 60 vuoden ikää hänen miehensä ei voi poistua Ukrainasta.
Nataliia työskenteli Ukrainassa taloushallinnon alalla, mutta hän tiedostaa, että työskentely alalla vaatisi hyvää suomen kielen ja lain tuntemusta. Sen takia hänelle kelpaisi Suomessa suurin piirtein, mikä tahansa työ. Käsityöharrastuksensa puolesta hän osaa esimerkiksi ommella.
Nataliian 20-vuotias poika Valerii ei vielä osaa sanoa, mitä hän haluaa tehdä tulevaisuudessa. Hänellä on monia mielenkiinnon kohteita, kuten ohjelmointi, musiikki ja yleisemmin taiteet sekä filosofia.
– Tykkään ajatella.
Hän on tehnyt myös tietokonepelejä.
Kysyttäessä, millaisia vaikeuksia ukrainalaiset ovat kohdanneet, Valerii kertoo, että hänen on ollut vaikea löytää ystäviä. Hänellä on kavereita vain verkossa. Hän toivoisi löytävänsä ystäviä, joilla on esimerkiksi yhteisiä mielenkiinnon aiheita ja joita voisi tavata kasvokkain.
Kahden lapsen äiti Olha haluaa jäädä Suomeen ja aloittaa täällä uuden elämän.
– Odotan miestäni Ukrainasta.
Olha tekee taidetta, jota hän on julkaissut sosiaalisessa mediassa. Osan töistään hän on myynyt ja kertoo voivansa tehdä esimerkiksi tilaustöitä. Hän haluaisi saada töitään myös fyysisesti näytille, jos vaan löytyisi näyttelytila. Hän aikoo tuoda lisää töitään vielä Ukrainastakin.
Myös Nataliia harrastaa piirtämistä ja näyttää puhelimestaan piirtämäänsä huumorikuvan.