VUOSI 2023 Satavuotiaita, remontteja ja vesipulmia

0
Yksi, kaksi, kolme, neljä. Loimaan Loimaan K-Citymarketissa täytettiin kärryjä yöllä saapuneen vesikuorman kanistereilla. Kuvassa Ari Lindell ja Katja Jalasjoki, joka vei kanistereita työpaikalle TE-toimistoon juoma- ja kahvinkeittovedeksi.

TAMMIKUU

Vuoden ensimmäistä päivää oli jännätty: saisiko hoitoa, tulisiko pelastuslaitos paikalle edelleen, jos palaisi, entä toimisivatko uusien hyvinvointialueiden tietoverkot?

Uudenvuodenpäivän kierroksen perusteella ikäihmisten palvelukodissa rullasi arki kuin ennenkin, samoin Loimaan sairaalassa. Pelastajatkin harjoittelivat kuin muulloinkin.

Loimaan aluesairaalan entinen johtava lääkäri, lääkintoneuvos Erkki Jussila kysyi Keskustan aluevaltuustoryhmän järjestämässä tilaisuudessa muun muassa tulevasta terveysasemaverkosta. Vastaajina olivat hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikaisen lisäksi sotealue 2:n johtavia viranhaltijoita. Alue 2:een kuuluu Loimaan ja Liedon lisäksi Auranmaan kunnat.

Vuoden mittaan alkoi kysymyksiä ilmetä. Pulaa oli rahasta ja hoitajista ja alueen asukkaat ihmettelivät avoimessa tilaisuudessa, miten palveluihin pääsee ja missä ne tulevaisuudessa ovat (LL 21.10.).

Se tiedettiin missä on Taustavoima. Jäähallilla kuissi. Loimi-Kiekon pitkäaikainen puheenjohtaja Jarmo Sillanpää sai Urheilugaalassa jääkiekon eteen tehdystä työstä Taustavoima-palkinnon.

HELMIKUU

Millainen rooli kännyköillä pitäisi olla koulussa ja pitäisikö niitä sallia oppitunneilla ollenkaan? Entä mitä mieltä ollaan tunnetaitojen opettelemisesta koulussa? Vuoden aikana kysyimme koululaisilta jutuissa myös muun muassa kävelyvälkistä (4.5.), 75 minuutin oppitunneista (31.1.) ja sähkötupakasta eli vapetuksesta (16.11.). Lisäksi pohdittiin S2-oppilaiden opetusta ja kaksivuotinen esikoulu -kokeilun hedelmiä.

Loimaan paloasema sai kuuden vuoden jälkeen jälleen oman nostolava-auton. Sillä pääsee nousemaan 44:ään metriin ja myrskytuhojen raivaamisesta ja kattotyöskentelystä tuli sen avulla turvallisempaa.

Nostolava-auto mahdollistaa monenlaiset pelastustyöt myrskytuhojen raivaamisesta turvalliseen kattotyöskentelyyn. Uuden auton käyttöä opetellaan Loimaalla parhaillaan, nostokorissa ylipalomies Miika Mattila ja palomies Vesa Noponen. Kuva: Kati Uusitalo

Satakunnantien isosta remontista uutisoitiin ja se olikin ensimmäinen vuoden monista remonttiuutisista. Vuoden mittaan jutuissa kerrottiin sekä Oripään, Vampulan että Kaupunginkirkon remonteista ja sairaalan remontista. Kesällä yksistään Loimaan keskustassa riitti huputettuja rakennuksia, kun muutamia kerrostalojakin remontoitiin. Jutussa pohdimme, miten paljon korjausvelkaa on seudun asunto-osakeyhtiöissä (15.7.).

Vielä näitäkin enemmän alueen seudun asukkaiden elämään taisivat vaikuttaa siltaremontit, joita oli käynnissä vuoden aikana viisi. Ensin käynnistettiin Vesikosken ja vanhan kirkon sillan korjaus, ja myöhemmin työt alkoivat myös Köyliön, Niinijoen ja Kauhanojan silloilla.

Aurinkovoimalasuunnitelmia julkaistiin vuoden mittaan useita. Helmikuussa kerrottiin Korvelle suunnitellusta voimalasta ja vuoden mittaan voimalasuunnitelmia tuli ilmi myös Haaralla ja Onkijoenperällä.

Vallox ilmoitti laajennuksesta, eikä jäänyt uutisellaan ainoaksi seudun yritykseksi. Dometal ilmoitti 2000 neliön laajennuksesta ja kesällä Pemamek juhli historiansa isoimman laajennuksen valmistumista.

MAALISKUU

Loimaan kaupungin asumisen teemavuoden hanke, Asukkaiden Loimaa kiersi kyliä ja vuoden mittaan järjesti tapahtumia niin lapsille kuin ikäihmisillekin paalien maalauksesta kävelylenkkeihin.

Suomen maatalousmuseo Sarka sai uuden vetäjän, kun museonjohtajaksi nimitettiin Lauri Viinikkala.

Paikalliset, loimaalaiset ja oripääläiset kansanedustajaehdokkaat esiteltiin juttusarjassa, jossa kysyttiin muun muassa sitä, mitä ehdokkaat haluaisivat äänestäjiltä kysyä. Yhteensä ehdokkaita oli yhdeksästä puolueesta.

HUHTIKUU

Ei ollut aprillipila, kun 1. huhtikuuta ilmestyneessä lehdessä kerroimme, että virttaalainen Jaakko Jalavikko on ollut kauppiaana jo lähes 60 vuotta. Työn iloa!

Eduskuntavaalit käytiin ja niiden tuloksena seudun poliittinen värikartta muuttui: perussuomalaiset nousi ykköseksi niin Loimaalla kuin Ypäjällä. Oripäässä keskusta piti ykköspaikan ja keskustan puheenjohtaja, oripääläinen Annika Saarikko uusi jälleen edustajanpaikkansa.

4.4.2023 Suomesta tuli Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäsen. Vain pari tuntia uutisen jälkeen kaupungilla tehdyssä gallupissa seudun asukkaat kiittelivät ratkaisua (LL 6.4.).

Viljelijät istuivat koulutuksissa oppimassa sähköisten tukihakemusten tekemistä. Älypuhelimesta tuli heillekin tärkeä työväline.

Maa- ja kotitalousnaisten yhteinen virkistyspäivä Runtupäivät täytti 50 vuotta ja sen kunniaksi julkaistiin komea, kotiseutuneuvos Raija Kourin kirjoittaman historiikki. Päivät ovat muuten loimaalainen erikoisuus ja se runtu on alkujaan tarkoittanut yleistä vapaapäivää.

Lisää yritysuutisia! Lännen MCE Group kertoi siirtävänsä Lundberg-ympäristönhoitokoneiden valmistuksen Loimaalle Ruotsista.

Someron Säästöpankki avasi konttorin Loimaalle.

TOUKOKUU

Ja lisää juhlia. Loimaan Voimistelijat juhli 100-vuotista taivaltaan tietenkin hienoista esityksistä kootulla kavalkadilla. Muutama viikko myöhemmin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Loimaan yhdistys juhli samoin satavuotista taivaltaan.

Lapsista puheenollen, varhaiskasvatuksessa saatiin Loimaalla isoja uutisia, kun sivistyslautakunta hyväksyi palveluverkkoselvityksen. Investointeja suunniteltiin jopa noin 10 miljoonan luokassa ja uusia päiväkoteja tulisi keskustaan, Virttaalle ja Metsämaalle.

Perinteisessä Kylille-liitteessä kylien ihmiset kertoivat elämästään ja metsämaalaisen Prusin perheen tarina palkittiin myöhemmin syksyllä Uutismedian liiton juttukilpailussa hopeasijalla.

Loimaan kesänavauksessa esiteltiin harrastusmahdollisuuksia, joita riitti torin ja Keskuspuiston täydeltä. Yksi niistä sai parannusta olosuhteisiinsa, sillä Hirvihovissa vihittiin käyttöön uusi tatami.

KESÄKUU

K-Citymarket Loimaan Mari Koenkydöstä tuli diplomikaupias ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen jäi eläkkeelle.

Asukkaat vastustivat aurinkovoimalaa Haaralla ja Hirvikoskella matala vedenpinta tuskastutti jokivarren asukkaita. Vesi laski, sillä Hirvikosken pato rikkoutui kevättulvissa tulleen ”roinan” vuoksi. Rannalle nostettiin muun muassa jokeen sahattuja puita, laitureita ja yksi hallinovikin. Koskeen vuosia suunniteltu pohjapato nousi keskusteluissa jälleen esiin.

Luonto kiinnostaa, mutta luonnonsuojeluun ei riitä väkeä – Loimaan Seudun luonnonsuojeluyhdistys ilmoitti lopettavansa toimintansa.

Miten monenlaisia yrityksiä seudulla onkaan: tekokukkien verkkokauppa avasi Alastarolla.

Loimaan kaupungin tarkastuslautakunta penäsi selvitystä koulujen lakkauttamisista tulleista säästöistä – oliko niitä?

Wille juhli 4-kymppisiään – ja Wille Machinesin juhlassa kerrottiin, että ensimmäinen Wille löytyy Varkaudesta ja kuulemma vielä käyntikuntoisenakin jopa.

Lisää satavuotiaita! Orisuon Orisuolla juhlittiin pienviljelijäyhdistyksen sataa vuotta ja historiikin sai sekin.

HEINÄKUU

Aina saa kärsiä ja hävetä! Näinkin voi lukea kirjontatyössä, todettiin Mellilässä Kaunistelemattomien kirjontatöiden näyttelyssä.

Vuodesta 1982 saakka järjestetty Okra-maatalousnäyttely palasi neljän vuoden jälkeen ja näytteilleasettajia oli 800.

Okra
Okran näyttelyjunat kulkivat kolmella reitillä koko nelipäiväisen näyttelyn ajan.

Hankkija ilmoitti keskittävänsä siemenliiketoimintansa kokonaan Alastarolle ja kertoi syyskuussa rakentavansa 2500 neliötä uutta tilaa keskukseen.

Katukuvaan ilmestyivät kaupunkipyörät.

Vuolteen patoa korjattiin Alastarolla. Ensin korjauksia tehtiin ensiapuna ja loppukuusta oli vuorossa varsinainen remontti. Vedenpinta olikin Loimijoessa alhaalla kahteen kertaan useita päiviä.

Sähkömittarien uusiminen alkoi. Niitä vaihdetaan seudulla kaikkiaan 23 000.

Kolme Loimaan Leiskun yleisurheilijaa puki maaottelupaidan ylleen ja Pinja Kärhälle tuli moukarissa kultaa olympiafestivaaleilta Sloveniasta.

Eivätkä ne satavuotisjuhlat vielä loppuneet. Seuraintalo Toukolakin ehti vuosisadan ikäiseksi.

ELOKUU

Suvipihalla-tapahtuma, Pyramidipiknik, Kuutamokeikka ja vaikka mitä muuta. Heinäkuun lopun tapahtumasuma näkyi lehdessä vielä elokuun alussakin. Eikä siinä vielä kaikki: tapahtumien virta jatkui elokuussa muun muassa Rompepäivällä, masinistipäivällä ja kurkijokelaisetkin jälleen juhlivat omilla päivillään.

Lisäksi musisoitiin jälleen Sillanalusrockissa ja lapset kokeilivat kauppiaan hommaa Nuorten kauppiaiden torilla. Porin prikaatin heinäkuun 2023 saapumiserän sotilasvalatilaisuus keräsi runsaasti katsojia Oripään lentokentälle.

Ypäjän Vehnämylly juhli 3-kymppisiään. Lehden Maaseutu-teemaan myös haastateltu, Alastarolla sukutilaansa viljelevä Agronomiliiton toiminnanjohtaja Timo Kaunisto povasi vaikeaa syksyä työmarkkinoille.

Monien yhdistysten toimija Jukka Uusi-Kouvo valittiin vuoden punkalaitumelaiseksi ja hän toivoi lisää talkoolaisia mukaan esimerkiksi tanssilava Särkän pyörittämiseen. Samaa viestiä on tullut monilta muiltakin yhdistyksiltä – lisää jäseniä ja talkoolaisia mukaan toimimaan.

Oripäässä paloi rivitalo. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta neljä asuntoa yhdeksästä vaurioitui asuinkelvottomaksi.

Jos jonkinmoista tapahtumaa ja toimintaa suunnitellaan myös Alastaron moottoriradalle, jonne valmistui uusi 1,7 kilometrin osuus. Rata on kaikkiaan nyt 4,7 km pitkä ja Suomen pisin, radan pääomistaja Markku Tuomaala kertoi.

Alastaron moottorirata, Alastaro Circuit, Markku Tuomaala,
Alastaron moottoriradalla on täysi tohina päällä. Uuden asfalttiradan lisäksi sinne on tullut erilaisia menopelejä vuokrakäyttöön. Markku Tuomaala esittelee Formula 4:sta, jonka ratissa kovimmat hurjapäät pääsevät mittaamaan ajotaitojaan.

Kansainvälinen Savusaunaseura myönsi kojonkulmalaiselle Konsta Heinoselle 2015 palkinnon parhaasta savusaunasta, ja nyt hän sai harvinaisen palkinnon jo toistamiseen. Tällä kertaa siirtosavusaunojen sarjassa.

Loimaalainen Leo Peräaho varmisti itselleen jälleen SM-kullan tractor pullingissa. Pokaaleja ja mitaleita riittää, sillä mestaruus oli kuudestoista peräkkäinen.

SYYSKUU

Loimaan sairaala täytti 130 vuotta. Se työllistää edelleen reilut 200 ihmistä ja viime vuosina siellä on panostettu poliklinikkatoimintaan – tarjolla on 24 erikoislääkärin vastaanottoja ja parikymmentä hoitajavastaanottoja.

Kiusaamista tapahtuu kouluissa joka päivä tai jopa useamman kerran päivässä ja kiusaaminen on yhä enemmän ympärivuorokautista, sillä sitä tapahtuu paitsi koulussa myös netissä ja somessa. Reilu 30 paikallista varhaiskasvatuksen, ala- ja yläkoulun ja toisen asteen opettajaa, koulunkäynninohjaajaa ja nuorisotyötä tekevää kertoi koulujen arjesta Loimaan Lehden kyselyssä.

Melliläinen Marko Lantto kiihdytti EM-kolmoseksi Super twin bike -luokassa. Polttoaineena miehen moottoripyörässä on nitrometaani.

42 vuotta Loimaan kaupungin palveluksessa olleen liikuntasihteeri Tarja Lähdemäen eläkekahvit juotiin Vesihovissa.

Uskoa pitää sellainenkin, että Loimaalta löytyy vuorikiipeilijöitä. Jere Lehtinen, Rami Kuusinen ja Mikko Salmi huiputtavat vuoria harrastuksekseen ja jutussa kertoivat, että esimerkiksi Euroopan korkein vuosi, Kaukasuksen Elbrus (5642 m) on jo käytynä.

Seudun susitilanteesta ryöpsähti keskustelu, kun susi tarkkaili koulukyytiä odotellutta poikaa Alastarolla vain 4,5 metrin etäisyydeltä.

LOKAKUU

Oripääläisyrittäjien mitta täyttyi kylällä ilmenneisiin varkauksiin. Lyhyellä aikaa oli ilmennyt kymmenen polttoainevarkautta ja pari autovarkautta, joten yrittäjäporukka aikoi ryhtyä valvomaan tienoita öisin.

Kelan valtakunnallisena pääluottamusmiehenä toimiva loimaalainen Tuula Hällfors-Laaksonen valittiin STTK:n vuoden pääöuottamusmieheksi.

Huovinretkellä harjumaisemassa ulkoili 587 ihmistä, kun ulkoilutapahtuma juhli ”työn merkeissä” 60-vuotista taivaltaan.

Pitkä oli Kurkijoki-säätiön ja Kurkijoki-seuran johdon muistokirjoituksessa kotiseutuneuvos Eino Vepsän elämäntyöhön kuuluneiden asioiden luettelo. Kotiseututietämykseen tuli vuoden aikana iso lovi, kun Eino Vepsän lisäksi edesmenneisiin lukeutuivat myös muun muassa alastarolainen Tauno Suominen, kotiseutuneuvos hänkin, sekä 105-vuotiaaksi ehtinyt Veikko Kotiranta, tuhannen tarinan mies, joka Loimaan Lehden jutuissa esitteli itsensä pelimanniksi.

Hyvinvointialue Varhan säästökuuria ennakoitiin kyselyssä aluevaltuutetuille. Säästöjen vaikeudesta kertoo ehkä kyselyn toiseksi suosituin vastaus – 51 prosenttia valtuutetuista valitsi vaihtoehdoista kohdan ”Joku muu”. Lähes 80 prosenttia vähentäisi vuokra- ja ostotyövoiman käytöä.

Varhan johto oli Loimaalla yleisön tentattavana ja hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen kertoi alueen vähentävän käytössään olevista tiloista kolmanneksen.

30-vuotias keittiökalusteisiin erikoistunut Charmia työllistää jo yli sata henkeä ympäri Suomea ja viime vuonna aiemmin Kalustetukku-nimeä käyttänyt yritys toimitti 450 000 runkokomponenttia asiakkailleen.

Loimaan poliisi on mukana uudessa yleispoliisiasemakokeilussa ja Loimaan ja Uudenkaupungin asemien yhteisenä komisariona toimii synnyinkaupunkiinsa palannut Jutta Sainio.

Oripääläinen Martin Tarha palkittiin maan parhaana kukkaviljelmänä ja K-Citymarket Loimaa sai Juustoseuran Juustokilven. Molemmat palkittiin ansioistaan jo toista kertaa samoilla palkinnoilla.

MARRASKUU

Pikatien varteen sairaalan ja poliisiaseman väliin ilmestyi isolta peräkärryltä näyttänyt vaunu, joka turvasi viranomaisverkon kuuluvuutta ja viestintää Virve-verkossa ilmenneen vaurion vuoksi.

Verotiedot sisälsivät jymyuutisen Loimaan kannalta – maakunnan ykkönen ansiotuloverotuksessa oli Suomen Kasviöljykierrätys oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Turpeinen, jonka verotettava tulo oli 986 000 euroa.

Suurimman yhteisöveromaksajan titteli pysyi Pemamekillä.

Jo vuodesta 2010 ajettu peurakierros tuotti tänä vuonna 52 havaintoa peuroista. Tehometsästys on tuottanut tulosta, sillä ennätysvuonna 2018 tunnin ja 55 kilometrin kierroksella nähtiin peräti 160.

Vesijohtovedelle annettiin Loimaalla keittokehotus varmuuden vuoksi, kun putkirikko paljastui korjaustöissä arvioitua isommaksi. Kehotus annettiin juuri ennen neljää torstaina 16.11. ja jo puoli kuudelta kauppojen pullovesivarastot olivat tyhjiä. Keittokehotus purettiin lauantaina iltapäivällä ja kävi ilmi, että vedessä ei alkuunkaan ollut epäpuhtauksia.

Loimaan vuoden yritys on tietoliikennepalveluita tuottava JMJping.

Loimaa sai ilmastosuunnitelman, jonka mukaan päästöt pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä.

Sulo Verneri Helenius kaatui Kuuterselän taistelussa kesäkuussa 1944, mutta hän pääsi kotiseurakuntansa multiin Mellilässä toisten sankarivainajien rinnalle vasta nyt. Vapaaehtoisten ryhmä löysi hänet taistelumaastoista ja tunnisti muun muassa tuntolevyn puolikkaan perusteella.

JOULUKUU

Mellilään Ysitien varteen viritellään uutta tapahtuma- ja matkailukeskusta.

Mikä tunnetaan kirkkoherra Seppäsen hyppyrinä? No, Loimaan Kaupunginkirkko, jossa juhlittiin rakennuksen viisikymppisiä. Kirkon arkkitehtuurista on vuosien varrella riittänyt puhetta.

Taksiautoilija Hannes Huhtala Alastarolta ja hänen vaimonsa Tarja juhlivat itsenäisyyspäivää Linnassa saakka, kun he saivat kutsun tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Putkiammattilaiset puolestaan juhlivat työn merkeissä, kun Kanta-Loimaan kirkon lämpökanaali meni rikki ja sitä korjattiin myös itsenäisyyspäivänä, jotta joulun konserteissa riittäisi lämmintä.

Loimaan verotoimisto sulkeutuu ja lähin käyntiasiointipiste sijaitsee vastedes Turussa.

Humppila aloitteli kunnan 150-vuotisjuhlintaa kuntalaisjuhlalla, jossa kilistettiin kuohuvaa – uudelleennimettynä tosin. Laseissa oli siis Skumppilaa!