LOIMAA Vuonna 2022 alkanut mutta tämän vuoden alussa Loimaalle vahvemmin jalkautunut Yhdistysvire-hanke on saanut aikaan myönteistä liikehdintää paikallisessa sosiaali- ja terveysalan yhdistyskentässä. Hankekoordinaattori Kirsi Äyräs sanoo kaksi kertaa järjestetyillä yhdistystreffeillä olleen molemmilla kerroilla parikymmentä osallistujaa, jotka edustivat yli kymmentä yhdistystä.
– Se on ollut mahtava yllätys ja osoittaa, että kiinnostusta yhdistysten yhteistyölle ja toiminnan aktivoimiselle löytyy.
Yhdistysvire-hanke on Varsinais-Suomen vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöt Vapi ry:n hanke, joka tukee sote-yhdistysten seutukunnallista yhteistyötä. Tavoitteena on, että yhdistysten yhdessä tekeminen lisääntyy ja toimintamuodot monipuolistuvat. Samalla saavutetaan synenergiaetuja ja vältetään päällekkäistä työtä. Yhteistä tekemistä voi olla esimerkiksi tapahtumien järjestäminen, koulutukset, vapaaehtoinen virkistystoiminta, edunvalvonta ja tiedottaminen.
– Hyvät ideat ovat aina tervetulleita yhdistystoiminnassa, enkä pidä koskaan pahana, että hiukan vakoillaan, miten toisissa yhdistyksissä jokin asia on tehty. Ja aina kannattaa myös miettiä, voiko tämän tehdä yhdessä.
Äyräs sanoo, että käsillä on yhdistysten osalta nyt jonkinlainen käännekohta, sillä koronan jälkeen monet ihmiset eivät enää palanneet toimintaan mukaan. Uusien aktiivien värvääminen taas voi olla vaikeaa ilman apuvoimia.
YHDISTYSTREFFEILLE osallistunut SPR:n Loimaan osaston puheenjohtaja Heikki Vainio totesi, että toimijoita on monesti vaikea saada, koska ihmiset pelkäävät työtaakan määrää, jos he liittyvät mukaan vapaaehtoistoimintaan.
– Sellainen käsitys pitäisi saada murrettua, sillä eihän yhdistykset ensimmäisenä tarjoa puheenjohtajan paikkaa. Tehtäviä on paljon erilaisia, eikä mitään osallistumispakkoa edes ole, Loimaan seudun reumayhdistys ry:n varapuheenjohtaja Eija Talvitie harmitteli.
Vapi ry:n puheenjohtaja Paula Kukkonen sanoi ihmisten usein luulevan, että yhdistyksissä on hoidettavia asioita enemmän kuin niitä todellisuudessa onkaan. Äyräs taas huomautti, että yhdistystoiminnan tulee olla kivaa ja palkitsevaa, jotta ihmiset haluavat olla siinä mukana.
KESKUSTELUUN nousi lisäksi yhdistysten tiedottamiseen liittyvä tarve ja tiedonkulku yhdistysten välillä. Monella on Äyräksen mukaan ongelmia esimerkiksi some-tilien tekemisessä ja niiden hallinnassa. Digitaidot kun eivät ole itsestään selviä kaikille.
Loimaan seudun sydänyhdistys ry:n hallituksen jäsen Mimosa Helander ehdottikin päivän mittaista seminaaria, josta saisi kädestä pitäen apua tietoteknisiin asioihin. Useampi osallistuja oli hänen kanssaan samaa mieltä. Vainio totesi, että tieto voisi kulkea järjestöjen välillä myös siten, että aktiivit kävisivät kertomassa omien yhdistystensä toiminnasta toisille yhdistyksille. Näin oli myös jo toimittu joidenkin kohdalla.
Apua kaivattiin lisäksi avustushakemusten tekemiseen.
– Siinä voi mennä montakin tuntia kerralla. Siksi tähän olisi hyvä saada oppia, Talvitie totesi.
YHDISTYSTEN toimintatapojen muuttamiseen Yhdistysvire-hankkeessa on käynnistetty myös yhdistyskummimalli. Kirsi Äyräs sanoo kummin olevan vapaaehtoinen, jota voi pyytää omaan yhdistykseen uudistamaan toimintatapoja tai kehittämään toimintaa. Kummi voi auttaa myös esimerkiksi viestinnässä tai hallitustyöskentelyn kehittämisessä.
– Yhdistyskummilla voi olla mikä vaan erityistaito, jota hän jakaa eteenpäin.
Äyräs sanoo yhdistyskummitoiminnan olevan aivan uudenlainen vapaaehtoistyömuoto, johon hän toivoo saavansa mukaan vähintään kolmesta neljään aktiivista henkilöä. Yhdistyksen tarpeesta riippuen kummitoiminta voi olla kertaluonteista, määräaikaista tai toistaiseksi jatkuvaa.
– Tästä sovitaan aina yhdessä.
