– Onhan se helvetin kallis.
Maatalousyrittäjä Teppo Heikkilä luonnehtii investointia, jonka hän on hiljattain tehnyt emolehmien ruokinnan automatisointiin. Mutta hintava olisi ollut toinenkin vaihtoehto: uuden apevaunun ja traktorin hankinta.
Automatisointi vei vaihtoehdoista pidemmän korren, sillä hän antaa arvoa paitsi omalle ja työntekijöiden myös eläinten hyvinvoinnille.
Ennen kuin karjan ruokinnasta alkoi huolehtia robotti, rehu vietiin eläinten ruokintapöydälle ja ruokaa käytiin vähän päästä lykkimässä käsivoimin lähemmäs karjaa.
– Se vei yhden ihmisen päivätyöt kokonaan.
Karjan ruokinta on hoidettu tilalla automatisoidusti parin kuukauden ajan. Yksinkertaistettuna robotti noutaa eläinten appeen rehukeittiöstä ja jakaa sen eteenpäin eläimille.
Heikkilä kertoo robotin skannaavan, paljonko karjalla on ruokaa ja käy lisäämässä sitä tarvittaessa. Robotti osaa myös lykätä ruuan lähemmäs eläimiä.
Robottiruokinnan etuna on se, että eläimillä on aina sopiva määrä syötävää ja ne voivat itse määrittää, koska syövät ja koska märehtivät.
– Tämä on naudoille luontaisempi ja sopivampi tapa syödä kuin kaksi kertaa päivässä.
Robotti toimii kellon ympäri, ja Heikkilä voi seurata etäyhteydelläkin sen välittämää tietoa esimerkiksi siitä, paljonko ja koska eläimet ovat syöneet.
Heikkilä on pitänyt emolehmiä tilallaan vajaan 20 vuoden ajan.
Ennen automatisointia kaksi ukrainalaista työntekijää hoiti eläinten ruokintaa arkisin ja Heikkilä viikonloppuisin. Nyt Heikkilälle riittää, kun hän valvoo ruokinnan hoitumista puhelimeltaan viikonloppuisin.
– Olen osani tehnyt rehun mätössä. Saan elämänlaatua, ettei tarvitse olla aina töissä.
Vaikka yrittäjän mentaliteetti sopii Heikkilälle, hänellä on takanaan kokemus myös loppuun palamisesta. Hän uskoo, että vastaavia kokemuksia on paljon maatalouden alalla.
Robotin asennusvastuussa toiminut, NHK:n projektikoordinaattori Lauri Sohlo pitää tilan investointia poikkeuksellisena.
Hänen mukaansa investoinnista tekee harvinaisen se, että automatisointi toteutetaan emolehmätilalle, sen sijaan liha- tai lypsykarjatiloilla laitteistot ovat yleisempiä.
– Emolehmäpuolella eläinmäärä on pienempi ja laidunnusaika pitkä kesällä, hän havainnollistaa.
Kun laitteisto voi olla pidempiä aikoja vähäisemmällä käytöllä, Sohlon mukaan esiin nousevat ennen kaikkea sen mukanaan tuomat hyvinvointihyödyt niin eläimille kuin työntekijöille.
Luomu-Heikkilän tila on erikoistunut lihakarjaan, tässä tapauksessa emolehmien tuotantoon ja vähemmässä määrin viljanviljelyyn. Tilalla poikii noin 140 emolehmää. Luomu-Heikkilästä vasikat lähtevät eteenpäin kasvattajille.
Heikkilän sanoo tilan toimintaperiaatteen perustuvan luonnonmukaiseen tuotantoon, jossa olennaista on toimiva ravinteiden kierrätys.
– Ei tarvitse ostaa Venäjältä raaka-ainetta. Luomua lukuun ottamatta muu suomalainen maataloustuotanto perustuu tällä hetkellä venäläiseen maakaasuun, hän kritisoi keinolannoitteisiin ja niiden valmistukseen käytettävään ammoniakkiin viitaten ja sanoo, että kuviota ylläpidetään niin sanotun huoltovarmuuden nimissä.
Heikkilän tilan talouden kannalta iso merkitys on ympäristötuilla, joita tila saa karjan laiduntamisesta perinnebiotooppialueilla. Lisäksi taloudellista merkitystä on sillä, että puolet karjasta on alkuperäiskarjaa eli suomenkarjaa.