LOIMAAN SEUTU Apetit kasviöljy oy:n liiketoimintajohtaja Timo Huttunen sanoo kasviöljyjen tuotannon ja kulutuksen kasvaneen viime vuosina merkittävästi. Suomessa tuottavuudessa riittää kuitenkin vielä petrattavaa, sillä Huttusen mukaan kotimaisen rapsin siemenen osuus on heidän tehtaassaan 25–30 prosenttia.
– Vuositarve on 130 000 kiloa vuodessa, mutta harmittavan vähän saamme kotimaista tavaraa.
Hän puhui aiheesta öljykasvituotannon kehittämisryhmän Rypsirapsi-foorumin tilaisuudessa Sarka-museossa. Samassa tilaisuudessa Luonnonvarakeskuksen Luken tutkija Jarmo Ketola sanoi loimaalaisen savimaan soveltuvan öljykasvien viljelyyn hyvin, jos olosuhteet ovat suotuisat.
– Välillä olosuhteet ovat keväällä kuitenkin ongelmalliset, kun on liikaa kuivuutta ja viime vuosina kesällä myös kuumuutta. Kevätrypsi on jalostettu viileisiin olosuhteisiin ja liiallinen kuumuus kukinta-aikana vähentää sen kestoa ja sadonmuodostusta.
YLEISIN tuholainen rypsi- ja rapsisadolle on rapsikuoriainen. Vaasalainen maanviljelijä ja foorumissa tuhoeläinten vaihtoehtoisista hallintamenetelmistä puhunut Matias Rönnqvist sanoo ongelmana olevan myös se, että kuoriainen on kehittänyt joillakin alueilla vahvan resistentin eli vastustuskyvyn pyretroidia sisältäviä torjunta-aineita vastaan.
– Silloin tulee käyttää torjunta-aineita, joilla on toinen vaikutustapa, hän tietää.
Kemiallinen torjunta on hänen mukaansa viljelijän kannalta järkevä vaihtoehto taloudellisesti lyhyellä aikavälillä, sillä biologiseen torjuntaan liittyy epävarmuutta. Hän pitää öljykasvien viljelemistä tärkeänä, sillä niiden avulla pystyy torjumaan viljojen tautikierrettä.
– Meillä viljellään liian vähän kaksisirkkakasveja, hän toteaa ja sanoo pitävänsä öljykasveja omassa viljelykierrossaan mukana miltei joka vuosi.
Paras keino torjua luonnonmukaisesti on vaalia loispistiäiskantaa. Ne munivat isäntäeliöönsä tuhoten sen pikkuhiljaa sisältä käsin. Luken Jarmo Ketola sanoo tutkimusten osoittavan, että vähentämällä tai pidättäytymällä torjunta-aineruiskutuksista kesällä loispistiäiskanta säilyy.
– Myös mitä vähemmän maata muokataan puinnin jälkeen, sitä paremmin ne säilyvät.
Luonnonmukaisessa viljelyssä on tärkeää tarpeeksi pitkä viljelykierto, jotta tuhoeläinkanta ehtii taantua.
SATONÄKYMIÄÄN voi parantaa torjunnan lisäksi panostamalla pölytykseen. Hunajaluotsi oy:stä puhumassa ollut Lauri Ruottinen sanoo, että onnistuneen pölytyksen ansiosta satoa voi saada jopa 10–40 prosenttia enemmän.
– Pölyttäjistä on valtava kilpailu luonnossa, eikä luonnonpölyttäjiä ole tarpeeksi. Siksi etenkin rypsi hyötyy mehiläisten pölytyspalvelusta, mutta myös syysmuotoinen rapsi.
Luonnonpölyttäjien määrä voi Ruottisen mukaan vaihdella vuosittain kymmenkertaisesti riippuen talvehtimisen onnistumisesta. Niiden määrät ovat tippuneet muun muassa niiltä puuttuvien asuinpaikkojen vuoksi.
– Viljelyalat ovat suuria eikä niillä asu luontaisia pölyttäjiä. Lisäksi, kun peltokasvit alkavat kukkia, luonnonpölyttäjät eivät ole vielä kehittyneet tarpeeksi. Siksi mehiläiset ovat tärkeitä.
