Sotehenkilöstö, tervetuloa Loimaan seudulle!

0
Tyksin Loimaan sairaala. Kuva: LL arkisto.

Terveydenhoito ja sosiaalihuolto ja niiden uudistukset syntyvät sotehenkilöstön vaativasta työstä ja sen tuloksista Tämän ymmärtäminen on entistä tärkeämpää.
Pöytyän terveyskeskuksen vuodeosasto suljettiin kun uutta lääkäriä ei saatu. Osa potilaista siirtyi Tyks-Loimaan kahdelle kuntouttavalle vuodeosastolle. Samalla siirtyi seitsemän sairaanhoitajaa, kuusi lähihoitajaa ja yksi osastohenkilö työskentelemään Tyks-Loimaalle. Hyvä se.
Toukokuun lopulla lyödään Tyks-Loimaan vieressä Lindenin tontilla kuokka maahan. Tontille rakentuu 49 ikäihmisen ympärivuorokautisen hoivan ja 21 ikäihmisen yhteisöllisen asumisen asumisyksikkö.
Rakennuksesta tulee kolmikerroksinen, ja investointi on erittäin tärkeä ja tarpeellinen. Pienempi hanke Alastarolle kaatui muutama vuosi sitten. Hankkeen alvillinen hinta on 15 miljoonaa. Rahoitus tulee Aralta ja toiminta on Varhan toimintaa.
Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus on 0,6. Kaikkiaan asumisyksikköön tarvittaneen vähintään 35 henkilöä. Vain osa tästä voi siirtyä Alastarolta.
Hyvinvointialueella on iso tarve jatkohoitopaikoista. Hyvinvointialueen ainoa vapaa vuodeosasto on Tyks-Loimaan kolmas vuodeosasto. Sairaalarakennus on Varhan omistama. Osasto voitaisiin avata, jos saadaan 20 hengen henkilöstö sinne.
Nykyinen henkilöstö, joka sijoittuu sotekeskukseen palveluihin, sotepisteisiin (Oripää, Koski, Alastaro) ja Tyks-Loimaalle, on tietenkin erityisen tärkeä. Nyt nopea muutos ja rahoituksen leikkaukset näkyvät heidän työssään. Myös terveysalan yrityksiä on Loimaalla.
Hyvä, että Loimaalla koulutetaan lähihoitajia ja kohta Kansanopistossa ulkomaisista korkeakoulutetuista sosionomejakin. Mutta soteosaajia tarvitaan välttämättä muualta lisää Loimaalle. Kaupunginkin pitää olla aktiivinen. Nykyisillä polttoainehinnoilla ei pitkiä matkoja pendelöidä. Siksi vetovoimaisia asuntoja tarvitaan pian. Pienehköt uudet vuokrarivitaloasunnot olisivat juuri sellaisia.
Sosiaali- ja terveysuudistuksen yksi keskeinen tavoite on eriarvoisuuden vähentäminen sekä laadukkaan hoidon ja hoivan parempi saatavuus vahvistamalla perustason palveluja sekä turvaamalla lähipalvelut.
Suurta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ei Suomessa tehdä palveluiden alas ajamiseksi vaan vahvistaaksemme ihmisten luottamusta yhteisin verovaroin tuotettuihin palveluihin. Onnistua voidaan, mutta riittäviä resursseja ja työrauhaa siihen tarvitaan ja uudistuksen hyvää johtamista ministereistä alkaen.

Olavi Ala-Nissilä
Aluevaltuutettu, valtuustoryhmän pj.