LOIMAAN varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa otetaan käyttöön niin sanottu Mapa-toimintamalli (Management of Actual or Potential Aggression). Se tarjoaa aggressiivisen tai haasteellisen käyttäytymisen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn keinoja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Varhaiskasvatuksen puolella koulutuksen saa koko henkilökunta.
Kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettajat Kaisa Fomin ja Annikaisa Mykkänen sanovat tarpeen koulutukselle nousseen päiväkotien henkilöstön kanssa käydyistä keskusteluista. Fomin ja Mykkänen kävivät viime elokuussa Mapa-toimintamallin kouluttajakoulutuksen, ja sen jälkeen he ovat pitäneet henkilöstölle kahden päivän koulutuksia.
– Tähän kuuluvat myös kahden vuoden välein käytävät päivityskoulutukset. Näin siitä tulee tapa ja pysyvä toimintamalli, joka on käytössä kaikissa päiväkodeissa, myös yksityisissä, jotka toimivat Loimaalla.
Toimintamalli on otettu osittain käyttöön myös perusopetuksen puolella. Hirvikosken yhtenäiskoulun vararehtori Kari Mäki-Mantila kertoo, että hänen lisäkseen luokanopettaja Marja-Leena Yrjönen on saanut kouluttajakoulutuksen Mapa-malliin.
– Tälle on tarve, sillä uhkaava käyttäytyminen on lisääntynyt koko ajan.
Koulujen puolella kahden päivän koulutuksia ovat käyneet Mäki-Mantilan mukaan tähän mennessä lähinnä koulunkäynninohjaajat.
– Opettajia aletaan kouluttaa laajemmin ensi syksynä.
VAIKKA Mapa-koulutus antaa ammattilaiselle eväitä väkivaltatilanteiden ja aggressiivisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn, yksilön perusoikeuksista pidetään kuitenkin koko ajan kiinni. Tilanteissa korostuvat toisen kunnioittaminen.
– Me emme esimerkiksi puhu enää aggressiivisesta tai haastavasta lapsesta, vaan kriisissä olevasta, Fomin painottaa.
Myös kiinnipitäminen on sanana ja tekona taaksejäänyttä. Mapa-toimintamallissa puhutaan fyysisestä rajoittamisesta.
– Aikuisen pitää miettiä koko ajan, tarvitseeko lapsi rajoittamista ja missä vaiheessa fyysisen rajoittamisen tasoa voi keventää.
Mykkänen puolestaan sanoo, että lupa lapsen fyysiseen rajoittamiseen on vain silloin, jos hän on itselle tai muille vaaraksi.
– Pohja-ajatuksena on aina tukea lapsen hyvinvointia ja tarvittaessa estää vaarat ja loukkaantumiset.
Fomin ja Mykkänen sanovat, että aikuisen käytöksellä on todella iso merkitys, ettei tilanne pääse kärjistymään. Sitä myös harjoitellaan koulutuksessa. Esimerkiksi äänenpainot, äänenvoimakkuus tai puherytmi vaikuttavat siihen, miten viesti koetaan.
– Teemme ihan konkreettisia äänenkäytön harjoituksia, Mykkänen sanoo ja toteaa, että kommunikoinnissa sanattoman viestinnän osuus on yli puolet, kun taas sanojen merkitys on vain seitsemän prosenttia.
Viime syksynä Mapa-koulutukseen lisättiin traumataustaisen henkilön kohtaaminen.
HENKILÖKUNNALTA saatu palaute on ollut Fominin ja Mykkäsen mukaan myönteistä, ja näkyviä tuloksia koulutuksen vaikutuksista on jo havaittavissa.
Myös Kari Mäki-Mantila sanoo, että koulutus on antanut eväitä esimerkiksi siihen, miten toimia, kun oppilas käyttäytyy joko fyysisesti tai verbaalisesti aggressiivisesti.
– Oma ryhmäni on pienluokka, jossa on oppimisen ja käyttäytymisen haasteista kärsiviä oppilaita. Koulutus on antanut tosi paljon apua, miten suhtautua vaikeisiin tilanteisiin, hän pohtii.
Hän sanookin Mapa-koulutuksen sopivan erityisen hyvin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolelle. Hän on myös tyytyväinen siihen, että Loimaalla toimintamallin käyttö alkaa jo päiväkodeista.
– Kaikkein parasta olisi, että kaikki kasvatusalan ihmiset kävisivät koulutuksen jo vaikka opiskeluvaiheessa.