Kuvittele itsesi eläkeikäisenä istumassa verannalla kahvikuppi kädessä. Kenet näet istumassa vieressäsi? Lapsena olisi vaikeaa kuvitella verannalla muita kuin omat vanhemmat ja sisarukset, teininä kenties paras ystävä ja myöhemmin oma kumppani. Miksi ystävät ja lapsuuden perhe jäävät pois tästä mielikuvasta?
Koulun päätösjuhla on nimensä mukainen. Koulu liittää väkisin ihmisten arjet samankaltaiseksi ja ystäviä näkee väkisin lähes joka päivä. Kun ei ole enää tätä yhdistävää tekijää arjessa, yhteydenpito vähenee väkisin. Kun vanhenee, arki alkaa täyttymään omista jutuista, ja tilaa kotiseutumatkoille ja koko perheen näkemiselle on vaikea mahduttaa täyteen kirjoitettuun kalenteriin.
Ala-asteen päätösjuhlassa päättyikin monet asiat. Huomaamatta ensimmäiset ystävät menetti yhden päivän jälkeen. Yläasteen päätösjuhla oli vielä karumpi. Se tuntui aikanaan ihanalta, sillä olisi vihdoin valmis siirtymään peruskoulusta isompiin kouluihin, ja mahdollisesti jo uuteen kaupunkiin. Ystäväpiirit ovat kuitenkin sitä pienemmät mitä vanhemmaksi tulee, ja yläasteen jälkeen ystäviä jäi taakse enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Kaikista pahin muutos ystävyyssuhteissa kuitenkin käy lukion tai ammattikoulun päättyessä. Heti kun koulu loppuu, jokaisen arki näyttää täysin erilaiselta. Jotkut työskentelevät kesäisin yövuoroja, suurin osa lähtee toiseen kaupunkiin ja jotkut armeijaan. Lukion tärkeimmät ystävät eivät ajatuksissa enää aina mahdukaan vanhuusajan verannalle, vaikka mielikuva siitä oli vielä muutama kuukausi aikaisemmin erittäin vahva.
Kun koulu, ja niin yhteinen arki, loppuu, yhtäkkiä tuntuu siltä kuin ei voisi edes kysyä ystäviä näkemään. Unohtaa, kuinka puhua osalle heistä. Kun ei ole yhdistävää tekijää arjessa, mistä edes kuuluisi puhua? Usein sama tapahtuu perhesuhteissa, muttei onneksi yhtä radikaalisti. Viimeistään kun muutto pois kotoa tapahtuu, perheen kanssa vietetty yhteinen aika käy hauraammaksi koko ajan. Onneksi viesteillä ja perheen näkemisellä edes kerran puolessa vuodessa voi jo melkein luoda sen tunnelman, joka oli lapsena aamupalapöydissä kaikkien sisarusten kanssa.
Vaikka entisten tuttujen kanssa jaettu arki muuttuu, hieman suuremmalla vaivalla voi kuitenkin säilyttää ne ihmissuhteet, jotka haluaa jäävän eloon. Samaan aikaan arki myös yhdistyy uusien ystävien kanssa. Jossain vaiheessa monet kuitenkin jakavat arkensa vain yhden ihmisen kanssa, ja verantamielikuvaan mahtuu enää vain tämä henkilö.
Mona Lehto