HUMPPILA, LOIMAA Kuivuus alkaa näkyä Saviseudun pelloilla. Kasvinviljelytilaa Humppilassa pitävä Jarmo Hyytiäinen sanoo kasvun lähteneen hyvin käyntiin multaisilla mailla, mutta savimaat ovat orastaneet epätasaisesti. Hän viljelee pääasiassa kauraa ja ohraa.
– Jos kohta ei tule asiallisia sateita, savimailla voi tulla isompia satomenetyksiä. Nyt jo tietää, ettei sadosta tule ainakaan huippua.
Kasvuston epätasaisuus tarkoittaa Hyytiäisen mukaan käytännössä sitä, että esimerkiksi kaura ei kelpaa elintarvikkeeksi, vaan päätyy rehukäyttöön. Myös kustannukset nousevat, kun jyvät jäävät kosteiksi, ja niitä joutuu kuivattamaan kauemmin kuivurissa.
– Ja kun kostea jyvä sitten kuivuu, se tulee ulos kuivurista.
Vaikka ukkoskuuroja onkin nyt saatu, rajussa vedentulossa on Hyytiäisen mukaan omat ongelmansa.
– Kun aurinko on kuivattanut maanpinnan aivan betoniksi, maa ei välttämättä läpäise vettä ja silloin se liettyy.
Kauden alku oli kuitenkin lupaava, sillä Hyytiäinen sanoo päässeensä kylvöhommiin normaaliin aikaan eli vähän ennen äitienpäivää. Pitkä ja kylmä kevät ei vaikuttanut hänen mukaansa juuri lainkaan peltojen kuntoon.
– Ne kuivuivat yllättävän hyvin, ja jopa metsänreunat kuivuivat tasaisemmin kuin monena muuna vuotena.
Myös Pro-agrian kehityspäällikkö Sari Peltonen sanoo, että nyt alkaa olla kriittiset ajat saada vettä pelloille.
– Etenkin viljoille ennen juhannusta tulleet sateet ovat tärkeitä, jotta jyvät täyttyvät.
Kuivuus aiheuttaa hänen mukaansa sen, että kasvi alkaa tuottaa säästeliäämmin ja karsii jyvälukumääräänsä. Se taas ennakoi sadon pienenemistä.
– Jo nyt on odotettavissa satomenetyksiä, mutta ne voivat korjaantua vielä jonkin verran, jos vettä alkaa tulla.
Vedenpuute aiheuttaa Peltosen mukaan kevätkylvöisillä kasveilla myös epätasaisuutta kasvun suhteen.
– Viime vuosina on nähty sitä, että pelloilla on aikaisemmin ja myöhemmin itänyttä kasvia.
Syyskasvustot ovat sen sijaan pärjänneet paremmin, koska niiden juuret ovat syvemmällä.
– Mutta kyllä nekin alkavat jo kaivata vettä.
Kuivuus näkyy myös puutarhoissa, sillä kasveja on kasteltava tasaiseen tahtiin, jotta nestejännitys säilyy. Laarimäen puutarhan Raija Knuutila sanoo sen työllistävän, sillä etenkin taimet, jotka eivät ole ehtineet vielä juurtua kunnolla, tarvitsevat säännöllisesti vettä. Esimerkiksi hän ottaa tuija-aidan.
– Jos aita on istutettu keväällä, se täytyy kastella kerran tai kaksi viikossa.
Kastelua täytyy varautua tekemään koko kasvukauden ajan, sillä juuret eivät kasva Knuutilan mukaan hujauksessa.
– Syksyllä istutetut kasvit ovat samassa asemassa, koska ne eivät ole ehtineet juurtua talven aikana.
Yksi vaativimmista kasveista on käyttö- tai siirtonurmikko, jota täytyy kastella ensialkuun päivittäin.
– Jotta siirtonurmikko juurtuu pohjaan saakka, siinä menee noin kuukausi. Se on hyvin vaativa pihakasvi, ellei peräti vaativin.