Loimaa/Pääkirjasto
Oona Tepponen
Suomessa on tarjottu maksutonta kouluruokaa jo yli 70 vuoden ajan, sillä asiaa koskeva lakialoite meni läpi vuonna 1943. Siitä alkoi viiden vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen maksutonta kouluruokaa on tarjottu jokaisessa koulussa Suomessa.
Tasavuosista sai ideansa Loimaa-Seuran ylläpitämän koulumuseon tämän kesän erikoisnäyttely. Kouluruokailu 75 v -näyttely kokoaa koulumuseoon sekä kouluruokailuun liittyvää esineistöä että paikallisten muistoja kouluruokailuista eri vuosikymmeniltä
– Hirveän monet koulumuseon kävijät myös puhuvat kouluruuasta käydessään täällä, Loimaa-Seuran puheenjohtaja Pia Hollo kertoo huomanneensa aiemmin.
Aiemmin Koulumuseon erikoisnäyttelyiden aiheina ovat olleet muun muassa käsityöt, käsiala ja oppikirjat. Kuten aiemminkin, Loimaa-Seura on kerännyt näyttelyä varten myös kouluruokaan liittyviä koulumuistoja, joihin pääsee niin ikään tutustumaan näyttelyssä.
– Paljon kiitoksia kaikille, jotka ovat koulumuistoja lähettäneet. Kaikkia muistoja otamme vielä kovin mielellämme vastaan, erityisesti uudempia 1970-luvulta tähän päivään, muistoja kerännyt Tuula Levonen toivoo.
Kouluruokanäyttelyn esineistö on koottu Koulumuseon varastoista ja Loimaa-Seuralaisten kodeista. Toiset esineet ovat löytyneet helposti, toisia on pitänyt hiukan etsiä. Keittoloiden esineistöä on loimaaseuralaisten mukaan myyty, hävitetty ja siirretty toisiin kouluihin, kun kouluja on lakkautettu.
– Ennen ei paljoa tarvittu, oli kuppi ja lusikka, Eliisa Mäkelä naurahtaa.
Kouluruokailun alkuvuosina, 1940- ja 50-luvuilla koululaiset ovat esimerkiksi tuoneet raaka-aineita ruokailua varten. Maito tuotiin kotoa pienissä pulloissa.
– Kouluun vietiin puolukoita, ja jos kotona oli, viinimarjoja ja omenia, Mäkelä muistelee omaa koulutaivaltaan.
Näyttelyä varten kerätyissä muistoissa näkyy paitsi ruokakulttuurin muutos, myös keittäjien rooli ennen ja nyt. Keittäjien nimet muistetaan hyvin, ja aiempina vuosikymmeninä keittäjä on saattanut olla koululaisille lämmin äitihahmo.
– Opettajia saatettiin pelätä ja jännittää, mutta keittäjiä oli helpompi lähestyä, Mäkelä selittää.
Kun nykyään kouluruokailu on tarkkaan säädeltyä, ennen keittäjät ovat tarvinneet kekseliäisyyttä ja luovuutta. Ruoka tehtiin joissain kouluissa keittolan sijasta esimerkiksi keittäjän kotona. Onpa Pappisissa kouluruokaa keitetty myös saunan padassa.
Koulumuseon näyttelyä koonneet Hollo, Mäkelä, Levonen ja Pirkko Hyvönen korostavat, että kouluruokailu on aina nähty myös osana kasvatusta ja koulutusta.
– Se on ollut osa opetussuunnitelmaa. Kouluruokailun kautta on opetettu terveellisyydestä, ruokailutavoista, kansainvälisyydestä ja kulttuureista sekä perinteistä, nelikko painottaa.
Loimaa-Seuran ylläpitämä Koulumuseo ja kouluruokanäyttely on auki noin joka toinen tiistai. Tarkemmat aukioloajat voi tarkistaa esimerkiksi LL:n Suvilehden tapahtumakalenterista.