Oripään Juvankoskella Niinikosken kasvinviljelytilaa isännöivä Timo Rouhiaisen on mukana EU-rahoitteisessa Climate Farm Demo -projektissa, jonka tavoitteena on antaa viljelijöille valmiuksia ottaa käyttöön ilmastoviisaan viljelyn käytäntöjä ja menetelmiä.
Suomessa hanketta vetää ProAgria Etelä-Pohjanmaa yhdessä ProAgria Keskusten liiton kanssa.
Yhtenä osana projektia järjestetään demopäiviä, joiden aikana ilmastoystävällisiä käytäntöjä esitellään kaikille niistä kiinnostuneille. Rouhiaisen pelloilla halukkaat voivat tutustua muun muassa suorakylvöön ja saneerauskasveihin demopäivänä tulevana keskiviikkona.
Ilmastoviisas viljely ei ole sokerijuurikasta viljelevälle Rouhiaiselle mikään uusi juttu, sillä monet demopäivässä esillä olevat käytännöt hän on todennut toimiviksi jo vuosia sitten. Rouhiainen ihmetteleekin sitä, miten esimerkiksi suorakylvön kohdalla tutkijoiden kelkka on kääntynyt vasta lähivuosina, vaikka viljelijät ovat nähneet menetelmän hyödyt jo vuosikymmenet.
– Muistan, että ensialkuun suorakylvöä hämmästeltiin, ja meitä uhattiin jopa tukien lakkauttamisella, koska kyseessä ei ollut “alueelle tyypillinen viljelytapa”, Rouhiainen muistelee.
Suorakylvön salat hän oppi menetelmän Suomeen tuoneelta, nyt jo edesmenneeltä Esa Eelalta. Rouhiainen pohtii Eelan olleen 1990-luvulla aikaansa edellä. Suorakylvö levisikin Säkylästä maailmalle hyvin viljelijävetoisesti.
He tekivät jopa opintomatkoja Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan, esimerkiksi Brasiliaan, missä suorakylvö on selkeästi suosituin kylvötapa.
– Puhuimme tutkijoille suorakylvöstä, mutta nämä totesivat vain, että sitä on jo tutkittu, eikä se toimi. Viiden vuoden päästä samat tutkijat tulivat sanomaan, että nyt haluaisivat tutkia suorakylvöä.
Vain osa suorakylvön hyödyistä on Rouhiaisen mukaan viljelijän nähtävissä, sillä esimerkiksi hiilidioksidin sidontaa on vaikea erottaa paljaalla silmällä.
– Siinä on viljelijälle vähemmän työtä ja eroosio vähenee. Maa myös sitoo enemmän hiilidioksidia.
Niinikosken tilalta löytyykin peltoja, joita ei ole muokattu pariinkymmeneen vuoteen lainkaan. Sen sijaan Rouhiainen huolehtii maan hyvästä kasvukunnosta esimerkiksi saneerauskasvien avulla.
– Öljyretikalla on hyvä, pitkä paalujuuri, joka muokkaa maata. Juuret myös erittävät ainetta, joista hyönteiset eivät tykkää, ja pysyvät poissa. Sokerijuurikkaat voi kylvää suoraan öljyretikan sänkeen.
Rouhiainen havainnollistaa, miten muutama lapionisku paljastaa menetelmän hyödyt: pinnalle nousee runsaasti lieroja.
– Sana maanviljelijä on mielestäni hyvä, sillä siinä korostuu maan merkitys: viljelen maata, en kasveja.
Ensimmäiset CFD -hankkeeseen liittyvät demopäivät järjestettiin keväällä. Yhteensä projektissa on mukana 25 suomalaista pilottitilaa, joista suurin osa sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.
Proagria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon asiantuntija Henna Latvalan mukaan tilojen rekrytoinnissa on otettu huomioon suomalaisen maataloustuotannon rakenne.
Mukana on siis kasvitilojen lisäksi myös eläintiloja, kuten maito-, lihanauta-, sika- ja lammastiloja, sekä puutarhatiloja. Osalla kasvitiloista on myös erikoiskasvintuotantoa, kuten Rouhiaisen tilalla.
– Osa tiloista on luomussa, kuusi kappaletta, suurin osa on tavanomaisesti viljeleviä, Latvala kertoo.
Climate Farm Demo -hanke toteutetaan Euroopan unionin horisonttirahoituksella. Koko hankkeen hintalappu on noin 22 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on noin 464 000 euroa.
Pilottitiloille on nykytilanteen kartoituksen pohjalta valittu yhdestä kolmeen kullekin tilalle soveltuvaa toimenpidettä, joiden vaikutuksia tarkkaillaan vuosittain. Latvala kertoo, että vaikutuksia tarkkaillaan hiilitaselaskelmilla. Hanke jatkuu vuoteen 2029 asti.
– Muistettava on, että laskureita vielä kehitellään, eivätkä muualla Euroopassa tehdyt laskurit ole välttämättä meille täysin soveltuvia. Arvokkaampaa onkin tilojen saamat kokemukset, tiedon jakaminen ja muiden viljelijöiden kannustaminen mukaan ilmastotyöhön, Latvala korostaa.
Demotapahtuma järjestetään Timo Rouhiaisen tilalla Juvankoskella keskiviikkona 14.8. klo 12–15.
Oona Tepponen
