Kantaverkkoyhtiön miljoonahanke saavuttamassa uuden sähköaseman – erikoisjärjestelyjä edessä loppuvuonna

0
Metsämaan uusi sähköasema mahdollistaa ainakin yhden teollisen mittaluokan aurinkovoimalan kytkemisen verkkoon. Kuvassa Fingridiltä Hannu Kuikka, Petri Parviainen ja Onni Härmä sekä Sallila-yhtiöiden Tarja Heinonen ja Erkka Elohaka. KATRIINA REIJONEN

LOIMAA Kantaverkkoyhtiö Fingridin linjatyö Huittisten ja Forssan välillä etenee suunnitelmien mukaan. 400 ja 110 kilovoltin voimalinjojen uusiminen alkoi viime vuoden lopulla ja jatkuu ensi vuoden loppuun. Noin 69 kilometrin pituinen työmaa on jaettu yhdeksään osioon. Tällä keinoin Fingrid pyrkii takaamaan sähkönjakelun häiriöttömyyden.

– Homman täytyy toimia koko ajan, sillä linjassa menee koko ajan yhden Olkiluoto 3:n verran sähköä, Fingridin kantaverkkopalveluyksikön päällikkö Petri Parviainen kertoo.

Marras-joulukuussa voimajohtotyömaa saavuttaa Metsämaan uuden sähköaseman. Tällöin sähkönjakelun häiriöiden riski voi kasvaa.

– Koko alueen täytyy olla ”kylmänä”, mikä vaatii erikoisjärjestelyjä ja maakaapelointia, että Loimaan alueelle saadaan syöttöä.

Sallila-yhtiöiden toimitusjohtaja Tarja Heinonen uskoo, että mahdollisista ongelmista selvitään paremmin kuin heinäkuun lopulla, jolloin vanhan pylvään kaatuminen aiheutti lähes vuorokauden sähkökatkon tuhansissa talouksissa. Sähkökatko vaikutti myös esimerkiksi kännykkäverkkoihin.

Fingridin Parviainen näkee, että tilanne saatiin selvitettyä nopeasti.

– Mutta juurisyyt olisi pitänyt pystyä ennakoimaan.

Voimalinjojen ja pylväiden uusiminen parantaa sähköverkon käyttövarmuutta ja moninkertaistaa sähkönsiirtokapasiteetin. Hankkeella tähytään tulevaisuuden sähkömarkkinoiden tarpeisiin, joskin sähkönkulutus on Parviaisen mukaan pysytellyt vielä tasaisena.

Tuotanto sen sijaan on kasvanut, vaikka voimalaitoksia on samaan aikaan poistunut käytöstä. Energia-ala siirtyy fossiilisista voimanlähteistä kohti uusiutuvaa energiaa, ja Loimaan seudullekin kaavaillaan teollisen mittaluokan aurinkovoimalaitoksia. Ainakin yksi laitos saadaan liitettyä Metsämaan sähköasemaan.

– Meillä on vahva usko siihen, että saamme Suomeen lisää teollisuuden investointeja, koska täällä on saatavissa puhdasta energiaa.

Fingrid on käynyt Parviaisen mukaan vuoropuhelua isojen toimijoiden kuten vetytehtaiden ja datakeskusten kanssa. Myös Loimaan seutu voi näyttää käyttövarmuuden ja kapasiteetin kasvaessa kiinnostavammalta sijoittumispaikalta.

– Ainakin mahdollisuudet saada kiinnitettyä laitoksia Loimaan ja Huittisten alueelle paranevat huomattavasti, Sallilan kehityspäällikkö Matti Hällfors uskoo.

Huittisten ja Forssan välille rakennetaan uusi voimalinja, johon kytketään sekä 400 että 110 kilovoltin johdot. Teräksisten pylväiden odotettu käyttöikä on jopa 80 vuotta. KATRIINA REIJONEN

Sähköntuotannosta kaksi kolmasosaa on pohjoisessa, mutta käyttäjistä kaksi kolmasosaa etelässä. Siksi paine voimajohtojen uusimiseen on valtava.

Siitä kielii myös Fingridin kymmenen vuoden investointiohjelma, jonka mukaan yhtiö aikoo uusia noin 6 000 kilometriä johtoa ja rakentaa 100–150 sähköasemaa. Euromääräisesti kyse on noin neljän miljardin euron kokonaisuudesta.

– Tavoite on kunnianhimoinen, mutta meillä on kaikki suunnitelmat sen toteuttamiseen.

Huittisten ja Forssan hankkeen arvo on noin 38 miljoonaa euroa. Pääurakoitsija on romanialainen Electromontaj S.A.

Kilpailutettavat hankkeet ovat mittaluokaltaan niin isoja, että ne kiinnostavat myös ulkomaisia yhtiöitä. Kuka tahansa ei voi jättää tarjousta, vaan yrityksen tulee olla Fingridin hyväksyttyjen toimijoiden listalla.

Päästäkseen listalle yrityksellä täytyy olla riittävät taloudelliset resurssit ja muidenkin reunaehtojen on täytyttävä. Vaikka firma olisi ulkomainen, verot ja palkanmaksu täytyy hoitaa suomalaisittain asianmukaisesti.

Työmaiden turvallisuus on Fingridille tärkeää, mutta turvallisuus on Parviaisen mukaan muussakin mielessä korostunut. Viime vuosina esimerkiksi pakotelistan tarkastamisesta on tullut arkipäivää.

– Jos joku haluaisi aiheuttaa kansallisesti harmia, kohdistuisi se luultavasti perusinfraan. Siksi olemme parantaneet valmiutta ja havainnointia: jokaisella täytyy olla hoksottimet päällä ja tarkastamme taustoja herkästi.

Jonkin verran hankkeella on myös paikallisia yritysvaikutuksia. Työmaalla hyödynnetään muun muassa seudun raskasta kalustoa kaivureista lavetteihin sekä sorakuskeja.

– Keskimäärin hankkeessa työskentelee 70–100 henkeä. 127 henkilöä on isoin päiväluku, mikä työmaapäiväkirjaan on kirjattu, OHL Servicesin työmaavalvoja Jaakko Marttila kertoo ja toteaa näin ison väkimäärän näkyvän jo paikallisissa yrityksissäkin.

Asukkaiden arjessa työmaa näkyy runsastuneena liikenteenä, uusina teinä ja muuttuneena maankäyttönä. Parviaisen mukaan maanomistajia on pyritty tiedottamaan hankkeen kulusta. Myös yhteydenottoja Fingridin suuntaan on tullut. Maanomistajia on kiinnostanut erityisesti työmaan aikataulu ja se, miten työmaa näkyy vaikkapa viljellyillä alueilla.

Työmaasta aiheutuu luonnollisesti myös jonkin verran meteliä. Normaalien työmaaäänien lisäksi oudompiakin ääniä voi kuulua. Toimitukseen yhteyttä ottanut henkilö ihmettelee linjatyömaan suunnasta kantautuvaa omituista, kirskuvaa ääntä.

Syynä ovat luultavasti pylväisiin asennetut johtimet, jotka kiristetään vasta, kun voimajohtotyömaa etenee. Siihen asti johtimet saattavat liikkua tuulessa, mistä voi aiheutua ääntä joidenkin viikkojen ajan.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän