LOIMAA Viidettä kertaa järjestetty Loimaan kulttuurikierros avasi 28 kohteen ovet yleisölle Varsinais-Suomen museopäivänä sunnuntaina. Osa kohteista oli avattuna ainoastaan kulttuurikierrosta varten ja mukana oli myös tuttuja suosikkikohteita laidasta laitaan.
Ensimmäistä kertaa kulttuurikierroksen merkeissä avautui Kärjen rustholli Mälläisissä, Maamiesseuraintalo Alastarolla ja Tammiaisissa sijaitseva Sipilän tila.
Sipilän tilalla oli esillä valtava määrä vanhoja autoja, traktoreita ja koneita. Vanhimmat kokoelman helmet olivat vuodelta 1923; T-mallin Ford ja Fordson Model F.
– Isäni ja setäni näitä ovat keräilleet ja keräilysairaus on jatkunut meillä seuraavilla sukupolvilla myös, Lauri Mikkola sanoi.
Mikkola kertoi isänsä ja setänsä olleen kokoelman haalimisen kanssa liikkeellä oikeaan aikaan, sillä 1920–1950-lukujen traktorit ja autot eivät muutama vuosikymmen takaperin olleet paljoa romurautaa kummemmissa hinnoissa.
Mikkola itse täydentää kokoelmaa pääosin 1980–1990-luvun autoerikoisuuksilla, joita on sopivien hintojen vuoksi kertynyt kunnioitettava määrä. Tämän vuoden kulttuurikierrosta varten ei uusi näyttelytila ehtinyt ihan valmiiksi asti, joten kokoelma avautunee ensi vuonna entistä suurempana.
– Päivittäisen museon pitäminen ei olisi millään mahdollista, mutta tällaisiin päiviin on mukava osallistua, Mikkola kommentoi ja kertoo innokkaimpien saapuneen katselukierrokselle jo lauantaisen kuutamokeikan aikana.
Jos vilskettä oli vanhojen koneiden ympärillä, sitä riitti myös Kärjen rusthollin pihapiirissä. Päärakennuksesta Hanna Aarnio oli avannut kahvivieraita varten vain osan, mutta historiannälkäisille riitti varmasti ihasteltavaa.
Rusthollin väentuvassa oli esillä mummun ja lapsenlapsen taidetta, kun Tuula Launosen, 74, ja Frida Aarnion, 13, uusimmat taideteokset olivat aseteltuina 1700-luvulla rakennetun tuvan seinille.
Alastaron Maamiesseurantalolla historian havina sai jatkoa. Alun perin Alastaron Suojeluskunnan ampumamajaksi vuonna 1933 rakennetun talon vieressä on edelleen nähtävillä Suojeluskunnan käyttämä 300 metrin ampumapaikka, ja paikalle saapunut joukko reippaili läheiseen metsikköön katsomaan vuonna 1929 valmistuneen ampumaradan näyttösuojaa.
– Ensimmäinen näyttösuoja rakennettiin vuonna 1925, mutta se oli lähinnä maakuoppa ja aina täynnä vettä. Tämä uudempi valettiin betonista ja salaojitettiin. Viimeiset ammunnat täällä on järjestetty vuonna 1941, Markku Erelä kertoi.