Vaikka työelämä jää taakse, politiikan tekeminen jatkuu – Jari Välimäki uskoo syksystä tulevan työteliäs, kun neuvottelut hyvinvointialueen säästöistä alkavat

0
Ypäjältä kotoisin oleva Jari Välimäki on viihtynyt Loimaalla siitä lähtien, kun hän aloitti lääkärinuransa Loimaan aluesairaalassa 1980-luvun alusta. Nyt edessä on uusi elämänvaihe, sillä hän jäi elokuun lopussa eläkkeelle, noin viikkoa ennen 70-vuotispäiviään. SARI HOLAPPA

LOIMAA Lääkärinä 44-vuotisen uran tehnyt Jari Välimäki kertoo jääneensä eläkkeelle hiljattain. Tarkemmin ottaen elokuun viimeisenä päivänä. Täysipäiväisen eläkeläisen elämää hän ehti jo kerran kokeilla vuonna 2018, kun vanhuuseläkeraja tuli täyteen. Sitä riitti silloin kaksi kuukautta, ja hän palasi takaisin Kelan asiantuntijalääkäriksi.

– Olen tehnyt näihin päiviin saakka töitä osa-aikaisesti 12 tuntia viikossa. Se on tuntunut hyvältä ja pitänyt osaamista yllä, syyskuun 8. päivä 70-vuotispäiviään viettävä Välimäki sanoo.

Vaikka oloneuvoksen elämä nyt alkaakin, laakereillaan hän ei ehdi lepäämään. Edessä on työteliäs syksy Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustossa, jossa Välimäki istuu keskustapuolueen edustajana.

– Säästötoimet tulevat olemaan kovia, ja niihin joudutaan hakemaan ratkaisuja. Olemme puolueena antaneet lähipalvelulupauksen, ja katsotaan nyt, pääsemmekö asioissa yhteisymmärrykseen neuvottelemalla vai joudummeko äänestyttämään.

Hän sanoo aluevaltuustossa olevan yllättävänkin hyvä henki, ja aiemmin on päästy eteenpäin neuvottelemalla. Tapetilla tulee olemaan muun muassa Alastaron terveysaseman kohtalo. Välimäen mukaan puolueet sopivat keväällä, että sinne jää sotepiste, mutta nyt se oli hävinnyt virkamiesten esityksestä.

– En ole kuitenkaan heittänyt vielä kirvestä kaivoon.

Politiikkaan Jari Välimäki sanoo lähteneensä viisikymppisenä, kun häntä pyydettiin keskustapuolueen kuntavaaliehdokkaaksi. Takana on nyt neljä kautta, eikä hän enää hae jatkoa kuntapolitiikalle, mutta sen sijaan aluepolitiikka kiinnostaa edelleen. Siellä hän kokee, että pystyy hyödyntämään omaa osaamistaan parhaiten. Valtakunnan politiikka ei taas ole kiinnostanut koskaan.

– Eduskuntavaaliehdokkaaksi en ole ikinä edes harkinnut lähteväni, vaikka kysytty on.

Politiikan tekemisen suola piilee Välimäen mielestä yhteistoiminnassa.

– Pidän siitä, että yhteistä ratkaisua haetaan neuvottelemalla ja kompromisseja tekemällä.

Maanviljelijäperheestä Ypäjältä lähtöisin oleva Välimäki sanoo viljelleensä nuorena miehenä jonkin aikaa kotitilaansa sivutoimisesti. Isänsä kehotuksesta hän ei kuitenkaan jäänyt tilanpitäjäksi vaan päätti hakea lukion jälkeen Turun lääketieteelliseen tiedekuntaan. Valmistuttuaan lääketieteen lisensiaatiksi hän muutti Loimaalle ja meni töihin Loimaan aluesairaalan sisätautiosastolle. Myöhemmin hän erikoistui kirurgian ja ortopedian erikoislääkäriksi.

Sittemmin leikkaussalissa tuli vietettyä tunti jos toinenkin. Välimäki kertoo tehneensä uransa aikana tuhansia selkä- ja nivelleikkauksia sekä monipuolisesti myös vatsan leikkauksia. Murtumien leikkaushoito oli silloin vielä tavallista myös aluesairaalassa.

– Olen todella tyytyväinen siihen, mitä kaikkea Loimaan sairaalassa pääsi tekemään. Siellä oli myös todella korkeatasoista päiväkirurgiaa, johtavaksi lääkäriksi ylennyt Välimäki sanoo.

Vuonna 2010 ura sai yllättävän käänteen, kun hän sai soiton Mikkelin keskussairaalasta. Häntä ehdotettiin sinne sairaalajohtajaksi.

– Kävin haastattelussa ja seuraavana päivänä sain viestin, että minun haluttiin hakevan virkaa.

Mikkelissä hän työskenteli neljä vuotta, ja kuvaa aikaa mielenkiintoiseksi.

– Ajattelutapani laajeni, kun olin aiemmin tehnyt niin pitkään omaa erikoisalaani.

Välimäki sanoo, että keskussairaalan johtamista voi verrata jazzbändin johtamiseen: porukan tulee puhaltaa yhteen hiileen, mutta pieni sooloilu kuitenkin sallitaan.

Mikkelin pestin jälkeen Välimäki ei enää palannut sairaalamaailmaan, vaan teki loppu-uransa Kelan ylilääkärin töitä. Kelalla hän oli ollut jo vuodesta 1997 oman päivätyönsä ohella.

Eläkeläisen elämään totutteleva Jari Välimäki sanoo pitävänsä kehostaan huolen kävelemällä päivittäin. Koska luonto on hänelle tärkeää, lenkki suuntautuu usein metsään. Mökillään Tammelassa hän tykkää nikkaroida, ja tontille onkin vuosien varrella noussut kaksi piharakennusta. Myös laituri ja sinne vievät portaat ovat hänen käsiensä työtä.

– Aika paljon sinne on viety täältä puutavaraa, hän naurahtaakin.

Toisaalta myös vuonna 1986 ostettu omakotitalo vaatii oman huoltonsa.

Syntymäpäivänään hän ei aio järjestää juhlavastaanottoa vaan kertoo viettävänsä merkkipäiväänsä lähipiirin kesken.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän