LOIMAA/KESKUSKOULU Keskuskoulussa on tänä syksynä aloittanut ensimmäisenä Loimaan kouluista sijaiskoordinaattori, jonka toimenkuvaan kuuluu toimia koulun vakituisena sijaisopettajana ja etsiä tarvittaessa lisäsijaisia. Kyse on lukuvuoden mittaisesta kokeilusta, jonka taloudellisista kannattavuudesta saadaan tietoa myöhemmin keväällä. Rehtori Jussi Tuimala arvelee, että rahallisesti järjestelystä ei tule tappiota, jos ei myöskään säästöä, koska tarpeen vaatiessa sijainen on joka tapauksessa palkattava.
Muutaman viikon kokemuksella hän pystyy kuitenkin jo sanomaan, että arki koulussa on uuden tehtävän myötä helpottanut. Kun aiemmin sijaisen etsiminen oli hänen harteillaan kaiken muun työn ohella, viime lukuvuotena sijaisasioita rupesi hoitamaan luokanopettaja Ville-Veikko Haveri opettaen samalla omaa luokkaansa.
– Siitä jalostui idea sijaiskoordinaattorista, Haveri toteaa.
Uuteen järjestelyyn lähdettiin Tuimalan mukaan muun muassa siksi, että sijaisten etsiminen on työlästä ja aikaa vievää. Siitäkin huolimatta, että heillä on muutama vakituinen, joille soitetaan ensin.
– Loimaan kaupungilla on ollut myös linja, että ensisijaisesti pyritään aina löytämään pätevä opettaja.
Keskuskoulun yli 30 opettajan porukasta on käytännössä melkein aina joku sairaana, koulutuksessa tai esimerkiksi kertausharjoituksissa. Tuimala sanookin, ettei lukuvuodessa ole montaakaan päivää, jolloin sijaista ei tarvittaisi.
– Nyt kun talon sisällä on vakituisesti yksi sijaisuuksia tekevä, ulkopuolisten tarve vähenee. Vakituinen sijainen tietää myös valmiiksi talon tavat, oppimateriaalit ja laitteet, mikä helpottaa tosi paljon.
Haveri sanoo puolestaan, että koulussa pidetään aina kiinni myös opetuksen tasosta.
– Vakituinen opettaja jättää mahdollisuuksien mukaan ohjeet, missä kohtaa ollaan menossa ja mitä tehdään.
Toisaalta taloon uutena tuleva ei joudu ikinä kylmiltään luokan eteen, vaan hänelle pidetään puolen tunnin perehdytys ja sen jälkeen hoidetaan käytännön asiat, kuten annetaan kulkuluvat, tietokone ja avaimet.
Muuttunutta työnkuvaansa Ville-Veikko Haveri pitää rikkautena. Kun oppilaat ja luokat vaihtuvat, hän pääsee tutustumaan suurempaan joukkoon lapsia.
– Vielä en sentään ihan muista kaikkien nimiä, hän naurahtaa.
Toisten opettajien luokissa opettaminen on avannut Haverille myös uusia näkökulmia. Hän pohtiikin, miten silmiä avaavaa on ollut tutustua työkavereiden luokkiin ja työskentelytapoihin.
Lisäksi eteen on tullut aineita, joita on tullut harjoiteltua viimeksi opettajankoulutuksessa yli kymmenen vuotta sitten. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee tekstiilityöt.
– On ollut kiva huomata, miten mukavaa se onkin ollut, vaikka samalla myös hiukan haastavaa.
Eroa entiseen on myös siinä, että viime vuosina Haveri on opettanut pääasiassa 1–3-luokkalaisia, ja pitänyt isommille vain yksittäisten oppiaineiden tunteja.
– Siinä on iso ero, opettaako nuorempia vai vanhempia.