YPÄJÄ, HUMPPILA Ypäjä ja Humppila aloittivat tänä syksynä uudenlaisen toimintamuodon kouluissa, kun molempien kuntien opettajista koulutettiin kustakin kaksi neuropsykiatrista valmentajaa. Humppilan kunnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Anssi Lepistö sanoo, että idea valmentajien kouluttamiseen lähti tarpeesta.
– Nepsy-piirteisiä lapsia tai nuoria on nykyään aika paljon, ja haluamme tukea oppilaita mahdollisimman hyvin.
Hän sanoo ehdottaneensa Ypäjän silloiselle sivistys- ja hyvinvointijohtajalle Sini Liljalle paitsi nepsy-valmentajien kouluttamista myös kuntien yhteistyötä niin, että ypäjäläiset työskentelisivät Humppilassa ja humppilalaiset Ypäjällä.
– Koska molemmissa on pienet kouluyhteisöt, saisimme näin ulkopuolista näkökulmaa. Tuoreet silmät näkevät asioita ehkä eri tavalla.
Lepistö arvelee, että vaihdosta on apua sekä oppilaille että opettajille, kun valmentaja ei ole liian tuttu.
– Opettajienkin voi olla helpompi ottaa vinkkejä vastaan vieraalta kuin omalta työtoveriltaan.
Palvelulle on ollut Lepistön mukaan kysyntää, sillä lapsia ja nuoria on jo jonossa. Nepsy-valmentajilla on kullakin kaksi lasta, ja yhdelle lapselle on varattu aikaa 45 minuuttia kerran viikossa. Lepistö korostaa myös, ettei lapsella tai nuorella tarvitse olla neuropsykiatrista diagnoosia vaan tukea voi saada, jos on nepsy-tyyppisiä haasteita.
Luokanopettajana työskentelevä Tarja Virtanen ja laaja-alaisena erityisopettajana työskentelevä Erika Leppälahti-Kallio sanovat kiinnostuneensa nepsy-valmentajakoulutuksesta, kun mahdollisuudesta tiedotettiin. Valmentajiksi he kouluttautuivat oman työnsä ohella, ja valmistuivat helmikuun alussa.
Valmentajan tehtävä on heidän mielestään olla ennen kaikkea vierellä kulkija ja kuuntelija. Lapsen tai nuoren kanssa he keskittyvät esimerkiksi arjen taitojen hiomiseen, toiminnanohjaustaitojen harjoittamiseen ja tunnetaitoihin.
– Me emme siis keskity oppiaineissa pärjäämiseen vaan koulunkäyntitaitojen tukemiseen, Virtanen korostaa.
Valmennuksen aikana lapsen tai nuoren itsetuntoa rakennetaan hänen omien vahvuuksiensa kautta.
– Pohdimme myös, mitkä käytänteet toimivat ja miten niitä voisi siirtää lapsen arkeen. Voimme myös kokeilla, voiko jotain tehdä toisin, Leppälahti-Kallio sanoo.
Lepistön tavoin myös Virtanen ja Leppälahti-Kallio ovat huomanneet, että tarve valmennukselle on suuri ja se on näkynyt jo pitkään. Perheet ovatkin ottaneet uuden tukimuodon heidän mielestään hyvin vastaan.
– Yhteydenottojen määrä on jopa hiukan yllättänyt.
Pitkään opettajana toiminut Virtanen sanoo, että oppilasaines on muuttunut vuosikymmenien aikana. Se näkyy kouluarjessa muun muassa juuri nepsy-piirteiden lisääntymisenä. Etenkin lyhytjänteisyyttä on entistä enemmän.
– Lisäksi tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja ylläpitäminen on osalla yhä vaikeampaa.
Nepsy-piirteet voivat näkyä Leppälahti-Kallion mukaan myös joko fyysisenä levottomuutena tai että uppoudutaan omiin ajatuksiin.
– Monesti uuden asian oppimiseen tarvitaan myös sinnikkyyttä, jota täytyy välillä harjoitella.
Fakta
Mikä nepsy?
Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta.
Neurovähemmistöön mahtuu monenlaisia piirteitä ja monet niistä eivät näy ulospäin.
Nepsy-piirteisiin kuuluvat muun muassa poikkeavuudet aistihavainnoissa (aistien ali- tai yliherkkyydet), keskittymisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden pulmat, tic- eli nykimisoireet, sosiaalisten tilanteiden hahmottaminen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen vaikeudet, syy-seuraussuhteen ymmärtämisen ongelmat sekä mustavalkoinen ajattelu.
Monella nepsy-piirteiden omaavilla on vahvuuksia kuten visuaalisen prosessoinnin vahvuus, musiikki tai tietokoneet. Nepsy-piirteisillä on usein erityismielenkiinnon kohteita, joiden parissa vietetty aika vähentää stressiä ja tuo iloa.
Nepsy-piirteiset henkilöt tarvitsevat usein ohjausta ja tukea arkeen ja sosiaalisiin tilanteisiin, ja riittävän aikaisin aloitettua kuntoutusta.
Lähde: Näe nepsy -sivusto