Varautuminen kannattaa aina

0
Saku Rouvali neuvoo pitämään hätätilanteessa huolta myös naapurista. Hän muistuttaa, että ihmisellä on aina velvollisuus hädässä auttaa toista.

Loimaa

Marianne Rovio

LOIMAAN kirjastot ja Loimaan älykkäät kylät -hanke järjestivät huoltovarmuustapahtuman ihmisten toivomusten sekä kyläturvallisuuden takia. Palopäällikkö ja turvallisuusasiantuntija Saku Rouvali neuvoi Alastaron kirjastossa, miten varautua 72 tunnin ajaksi mahdollista kriisitilannetta varten. Jokaisen tulisi osata varautua kolmen päivän ajaksi jonkin kriisitilanteen varalta.

– On tärkeää opetella tunnistamaan mahdolliset vaaran merkit, tietää jo ennakkoon viranomaiskanavat ja tehdä suunnitelma sisätiloihin suojautumisesta. Olisi hyvä hallita myös hätäilmoituksen tekeminen, alkusammutus, ensiaputaidot, elvytys ja sydäniskurin käyttö. Netissä defi.fi-sivuilta löytyy lähimmät sydäniskurit, Rouvali sanoo.

Hänen mielestään kotoa tulisi löytyä ainakin pilaantumatonta ruokaa kolmeksi vuorokaudeksi, vettä, lääkkeitä, pattereilla toimiva radio viranomaisuutisia varten sekä muulla kuin sähköllä toimiva lämmitin ja ruoanlaittoväline.

Rouvalin mukaan yksi haavoittava tekijä on esimerkiksi se, että Suomi ei ole omavarainen sähköntuotannon suhteen, sillä kolmannes energiasta tuodaan fossiilisina polttoaineina muualta.

– Sähköverkostokin on aika helppoa saada poikki tai jos iskee myrsky, niin kotona olisi hyvä varautua ennakkoon. Pitkittynyt sähkökatko voi katkaista monia erilaisia palveluja.

Suuri osa asunnoista lämpenee sähkön avulla, ja jos kotona ei ole puuhellaa, niin talvella voi tulla aika kylmä.

– Kylmällä ilmalla puutalo jäähtyy kymmeneen asteeseen alle vuorokaudessa, elementtitalo kahdessa ja jykevä kivitalo kolmessa vuorokaudessa. Kannattaa valita yksi huone lämmitettäväksi. Takka ja kuivat polttopuut ovat hyvä lämmönlähde, ja pienessä asunnossa lämpökynttilöistäkin on apua, kun muistaa paloturvallisuuden, Rouvali toteaa ja muistuttaa myös lämpimien vaatteiden ja vilttien merkityksestä.

Puhdas juomavesikään ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sellaista tulisi myös ottaa kotiin säilöön.

– Kansalaisen pitää pärjätä myös veden suhteen omillaan 72 tuntia, mutta siitä eteenpäin kaupungin ja kunnan velvollisuus on järjestää varavedenjakelu. Vettä kannattaisi varata sellainen muutama kymmenen litraa juomavedeksi sekä pesu- ja ruokatarpeisiin johonkin kannelliseen kanisteriin.

Muita välttämättömyystarvikkeita ovat lääkkeet, erityisruokavalion elintarvikkeet, varavirtalähteet ladattuina, hygieniatarvikkeet, vaipat, tuorekelmut, teippi, muovipurkit, taskulamppu, patteriradio ja paristot, joditabletit, tulitikut, käteinen raha ja lemmikkieläinten tarvikkeet.

Kerrostaloasukkaita Rouvali suosittelee tutustumaan ilmastoinnin hätä-seis-painikkeeseen. Tällaista voi tarvita, jos ilmassa leviää myrkkykaasuja esimerkiksi jonkin onnettomuuden takia.

– Tässä pitää olla tarkkana, että on sitten se oikea nappula, mistä painaa. Hätätilassa ilmastoinnin sulkemiseen tarkoitettu painike on keltainen. Keltaiseen savunpoistoluukun tai ovien hätäsulkemisnappiin ei tule koskea.

Rouvali suosittelee tutustumaan sellaisiin reitteihin, mitä kautta osaa poistua kotoa hätätilanteessa.

– Se ei ole aina ihan itsestäänselvyys, että mistä tarvittaessa pakenee omasta kodista. On jo ennakkoon hyvä miettiä koko perheen kesken kaksi tietä turvaan ja selvittää myös, miten palon sattuessa voi edetä näitä reittejä pitkin.

Rouvalin mukaan Loimaalla ei ole yleistä väestönsuojaa, mutta taloyhtiössä sellaisia on.

– Monessa Suomen taloyhtiössä väestönsuojat ovat vain todella huonossa jamassa. On hyvää varautumista selvittää, että kuka on väestönsuojan hoitaja ja kannattaa kysyä taloyhtiöltä, missä kunnossa väestönsuojat ovat ja koska ne on koeponnistettu, hän sanoo.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän