Vanhan kunnon idiomin mukaan paholainen majailee yksityiskohdissa. Tai mikä nyt sitten on vanha kunnon, kun sanonta lienee peräisin 1800-luvulta ja jotkut tuon ajan muistavat mielestään vielä hyvin.
1800-luvulla kehitettiin kuitenkin myös puhelin, rautatiet ja evoluutioteoria. Varsinkaan näistä viimeiseen eivät monet usko, keskimmäiseen luota ja ensimmäistä ei nuoriso tunnu haluavan alkuperäistarkoitukseen käyttää. Joten siis ihan uusia juttuja ovat.
Saksasta sanonta taitaa kuitenkin olla peräisin. Tai ainakin muutamat tarkastamani lähteet heittivät tätä saksalaisen arkkitehdin, taidehistorioitsijan tai filosofin suuhun. Vaikkei sitä nyt esimerkiksi Friedrich Nietzsche olisikaan keksinyt, niin riittävän saksalaiselta se minun korvaani kuulostaa.
Der liebe Gott steckt im detail.
Saksankielentaitoiset nyt huomaavatkin, että alkuperäisessä tekstissä puhutaan hyvästä Jumalasta eikä alakerran sarvipäästä. Ja historioitsijat sankoin joukoin asettavat monokkelejansa paremmin silmälleen, että mitähän tämä kaveri taas hölisee, kun paholainen tuohon sanontaan nostettiin manalasta vasta 1960-luvulla. Vetäkää happea ihmiset, tuo alkuteksti oli lähinnä johdattelua.
Tuossa hutkiessani törmäsin muuten Ylen artikkeliin vuodelta 2016, joka oli otsikoitu ”Sanonnan mukaan piru asuu yksityiskohdissa – nämä kiinnostavat sote-asiat vielä auki”. Kaikesta lähiaikojen uutisoinnista päätellen piru jäi aika vahvasti tuonne soteen asumaan.
Mutta koska tapanani on lähinnä vaellella näissä kolumneissa, niin mennään niihin pirullisiin yksityiskohtiin.
Olen viime aikoina kuluttanut televisiosarjoja enemmän kuin Varhan päättäjät korjausmustetta ja olen huomannut suhtautuvani pieniin yksityiskohtiin vähän vaihtelevasti.
Evoluutioteoriaankin kivasti liittyvä, lähivuosien ehdottomaan tilannekomedioiden eliittiin kuuluva The Big Bang Theory toimikoon hauskana esimerkkinä. Siis sellaisista pikkuasioista, jotka kummasti ärsyttävät vaikkei välttämättä pitäisi. Sarjassa seurataan sosiaalisesti ”hieman” kömpelöiden tiedemiesten elämää rajattomien neuroosien ja noutoruokalaatikkopinojen keskellä.
Käsitykseni mukaan sarjassa muun muassa fyysikoiden puheet säieteoriasta pitävät kohtalaisen tarkasti paikkaansa. Tai ainakin muutamat fyysikot ovat kuvanneet sarjan olevan faktoiltaan riittävän tarkka ollakseen viihdyttävä ilman tarvetta valitukselle.
Itse en ole fysiikan tohtori, vaikka nuo neuroosit ja pikaruokapurkit siihen viittaisivatkin. Kuitenkin ihan pienetkin kömmähdykset soittavat faktantarkistuskellojani punaisella. Eli vaikka sarjan insinööri Howard Wolowitz olisikin suunnitellut avaruusasemalle toimivan jätejärjestelmän, niin ei hän pähkinäallergikkona tilaa kung pao kanaa.
Ja jos joku nyt tulee näyttämään maapähkinätöntä kung pao -reseptiä, niin kysyn vain miksi?
Kalle Rajala