LOIMAA Syyskuun alussa Suomeen tulleet saksalaiset Lian Hofmann ja Stine Rohwer ovat jo lyhyen ajan sisällä saaneet ruksia Suomi-tehtävälistastaan ainakin kaksi asiaa. Nähtynä on revontulet ja saunassakin on jo tullut käytyä.
– Yllätyin, miten paljon olen pitänyt saunasta, Stine naurahtaa.
Talvella he haluavat vielä kokeilla avantouintia ja käydä jossain vaiheessa Lapissa. Juuri nyt he kuitenkin odottavat eniten halloween-juhlia. Tulevaan ilonpitoon he ovat sovitelleet itselleen asuja Loimaan teatterissa.
Suomeen ja Loimaalle Lian ja Stine tulivat Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta. Se on Euroopan komission rahoittama projekti, jota koordinoi Suomessa Opetushallitus. Rahoitettavia toimintoja ovat esimerkiksi vapaaehtoistoiminta, nuorten omat solidaarisuushankkeet ja humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot. Hakea voivat kaikki 18–30-vuotiaat.
Etsivä nuorisotyöntekijä Mauri Vainio sanoo Loimaalla olleen vapaaehtoisia nuoria jo kymmenen vuotta. Hakijoita on riittänyt joka vuosi paljon.
– Heitä on kymmeniä, joista valitsemme haastatteluun muutamia.
Suurin osa halukkaista on Euroopasta, mutta myös Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä on tullut hakemuksia.
– Eniten meillä on ollut espanjalaisia, ranskalaisia ja saksalaisia.
Nuoret tekevät töitä pääosin nuorisopuolella ja teatterilla. Loimaan teatteri on ollut mukana alusta saakka. Nuoriso-ohjaaja Anu Haapanen sanoo, että valintaan ei vaikuta niinkään kokemus vaan kiinnostus teatteritoimintaa ja nuorisotyötä kohtaan.
– Ja se, miksi he haluavat juuri Loimaalle.
Työskentelyjakso kestää syyskuun alusta kesäkuun loppuun.
Vaikka Lian ja Stine eivät tienneet etukäteen Loimaasta oikein mitään, Lian tiesi kuitenkin haluavansa Suomeen. Hän halusi tulla maahan, jossa on maailman onnellisin kansa ja maailman paras koulutusjärjestelmä.
– Loimaalla minua kiinnosti se, että pääsisin tuomaan iloa lapsille ja tekemään teatteria. Olen käynyt koulussa seitsemän vuotta teatteritunneilla.
Myös Stine innostui paikkakunnan tarjoamasta mahdollisuudesta, sillä myös hänelle teatteri on tuttu harrastuksensa kautta.
– Tykkään lisäksi työskennellä lasten kanssa, hän perustelee valintaansa.
Molempia nuoria houkutti myös luonto ja Loimaan pieni koko. Stine sanoo asuvansa itsekin pienellä paikkakunnalla, joten Loimaa on tuntunut kodikkaalta heti alusta alkaen.
– Täällä on myös se hyvä puoli, että kaikki tuntevat toisensa.
Nyt kun arki on lähtenyt rullaamaan, aika on kulunut Stinen ja Lianin mielestä nopeasti. He auttavat sekä nuorisotaloilla että teatterissa. Ohjaaja Sari Äikää-Torkkeli kertoo heidän olleen mukana esimerkiksi joulunäytelmän lavastuksen tekemisessä.
– Apukädet ovat kyllä tervetulleita, hän kiittelee.
Siitä huolimatta hänen mielestään vapaaehtoisten tärkein anti on lapsille saatava kielikylpy. Haapanen on samaa mieltä, ja kertoo lasten lämpenevän ulkomailta tuleviin työntekijöihin melko nopeasti.
Myös Stine ja Lian sanovat lasten jo tottuneen heihin.
– Ensin lapset vähän ujostelivat meitä, mutta nyt he tulevat Google-kääntäjän kanssa kysymään esimerkiksi kaveriksi biljardiin.
Nuorelle, joka haaveilee pääsevänsä ulkomaille pidemmäksi aikaa, Mauri Vainio pitää Euroopan solidaarisuusjoukkoja hyvänä vaihtoehtona. Hankerahoitus kattaa ruoka- ja majoituskulut, lisäksi vapaaehtoiset saavat päivässä pientä taskurahaa.
Vaihtoehto on Vainion mukaan myös turvallinen, sillä sekä nuoren kotimaassa että vastaanottajamaassa on organisaatiot, jotka hoitavat käytännön järjestelyt.
– Heillä on aina myös turvallinen aikuinen, jonka puoleen kääntyä.
Vaikka Loimaa onkin ollut enemmän vastaanottaja- kuin lähettäjäkaupunki, myös paikallisilla on mahdollisuus hakea heitä kiinnostaviin kohteisiin.
– Yritämme kannustaa koko ajan loimaalaisia lähtemään. Tämä on helppo tapa, ja ainakin ne nuoret, jotka ovat olleet täällä, ovat olleet tyytyväisiä.