LOIMAAN seurakunnalla on vähintään kolme vaihtoehtoa siinä, mitä se tulee tekemään sisäilmaongelmaisen Alastaron seurakuntatalon ja sen toimintojen kanssa.

Vaihtoehdot ovat 1) seurakuntatalon laaja peruskorjaus, 2) Alastaron kirkon hyödyntäminen siellä tehtävine muutostöineen ja seurakuntatalon hyödyntäminen loppuun sekä 3) uuden seurakuntatalon rakentaminen.

Vaihtoehdot ilmenevät seurakunnan Finproma oy:stä tilaamasta skenaarioselvityksestä.

Selvityksessä on alustavasti kartoitettu vaihtoehtojen kustannuksia. Seurakuntatalon remontoiminen maksaisi arviolta 1,37 miljoonaa euroa (alv. 0). Alastaron kirkkoon tehtävien tilamuutosten arviohinta on 111 000 euroa. Uudisrakennus nykyisen seurakuntatalon paikalle maksaisi noin 2,29 miljoonaa.

Seurakuntatalon laaja peruskorjaus tähtäisi siihen, että rakennus on turvallinen ja terveellinen käyttää. Pienet tilamuutokset olisivat mahdollisia.

Peruskorjauksen kustannusarviossa on huomioitu muun muassa se, että rakennuksen julkisivuille ja vesikattoon kohdistuisivat laajat korjaukset. Talotekniikan osalta rakennukseen tehtäisiin esimerkiksi kokonaisvaltainen saneeraus vesi- ja viemäriputkien osalta, ilmanvaihtolaitteet uusittaisiin ja nykyinen suora sähkölämmitys vaihdettaisiin mahdollisesti maalämpöön.

Selvityksessä sanotaan, että jos seurakunta päätyy korjaamaan nykyisen seurakuntatalon, hanke pitää perustella todellisella tarpeella, kuten rakennuksen päivittäisellä virastokäytöllä ja laajalla ilta- ja viikonloppukäytöllä.

Siinä tapauksessa, että seurakunta luopuu seurakuntatalosta, toiminnot siirrettäisiin tarvittavilta osin Alastaron kirkkoon, mikä edellyttäisi tilamuutoksia kirkossa. Tilamuutokset tarkoittaisivat diakonin vastaanoton ja työhuoneen sekä monitoimitilan järjestämistä kirkkoon.

Selvityksen perusteella kirkon toinen siipi voitaisiin ottaa kokonaan diakonian ja monitoimitilan käyttöön. Tällöin diakonin toimistohuone ja wc-tilat järjestettäisiin alakertaan ja sivulehterille rakennettaisiin monitoimitila. Sivusiiven lehterin monitoimitilassa voitaisiin järjestää esimerkiksi kuoron ja varhaiskasvatuksen kerhojen toimintaa.

Uusi seurakuntatalo puolestaan rakennettaisiin nykyisen seurakuntatalon paikalle. Uudisrakennuksen runsaan kahden miljoonan hintalappu on arvioitu siltä pohjalta, että uudisrakennus olisi samankokoinen kuin vanha.

Skenaarioselvityksen perusteella kannattavin vaihtoehto olisi sekä kokonaistaloudellisesti että tilaongelmien ratkaisemisen kannalta seurakuntatalosta luopuminen ja toimintojen siirtäminen kirkkoon.

Loimaan seurakunta järjestää aiheen tiimoilta keskustelutilaisuuden 3. joulukuuta Alastaron kirkossa.

Seurakunnan kiinteistöpäällikkö Anni Mainela muistuttaa, että selvitystyö on vasta alussa. Hän toivoo, että seurakuntatalosta päätetään ensi vuoden kuluessa.

Lisäksi Alastarolla seurakunta on suunnitellut teettävänsä kirkon julkisivukorjauksen ja maalauksen ensi kesänä. Siihen on talousarviossa varattu 250 000 euroa. Mainela kertoo, että kyseinen urakka kilpailutetaan vielä ennen vuoden vaihdetta.

Kolme kysymystä kiinteistöpäällikölle

Loimaan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Anni Mainela, vaikuttaako tämä selvältä peliltä eli toiminnot siirretään Alastaron kirkkoon?

– Virallisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Ne tehdään aikanaan neuvoston ja valtuuston kokouksissa. Keskustelutilaisuus järjestetään Alastaron kirkkoalueen seurakuntalaisten toiveiden kuulemiseksi. Toki talouden realiteetit täytyy huomioida sekä kirkkohallituksen suositukset ja määräykset. Kirkkohallitukselta voi saada avustusta toimintojen siirtämiseen Alastaron kirkkoon, mutta ei seurakuntataloon tehtäviin investointeihin.

Onko Alastaron seurakuntataloa pakko remontoida näin laajasti? Eikö vähempi riittäisi?

– Tämänikäiset rakennukset ovat hankalia korjattavia. Niille on rakennusvaiheessa määritelty 30–40 vuoden käyttöikä, joka on nyt jo ylitetty reippaasti. Rakennus tarvitsee koneellisen ilmanvaihdon, mutta se edellyttää tiiviitä rakenteita, jotta epäpuhtaudet eivät rakenteista vuoda sisäilmaan. Tutkimuksessa havaittiin orgaanisia kasvustoja rakenteissa vielä pieniä määriä. Tämän katsotaan johtuvan siitä, että rakenne on niin harva, että kostuneet kohdat ovat päässeet kuivumaan. Riski kasvustojen lisääntymiseen on suuri, mikäli rakenne tiivistetään koneellisen ilmanvaihdon vaatimalle tasolle. Lisäksi tiiveyskorjauksiin saa vain viiden vuoden takuun. Tähän kun lisätään vielä salaojien uudistaminen sekä se tieto, että kiinteistössä on paljon asbestia, tietää se vähimmilläänkin suurta hintalappua pienemmällekin korjaukselle. Investointisumma täytyisi olla järkevä suhteessa lisäaikaan, joka sillä saavutetaan.

Onko seurakuntatalo määritelty luovuttavaksi kiinteistöksi ja missä näin on määritelty? Onko tämä syy sille, miksei esimerkiksi vuoden 2018 kuntoarviossa esitettyihin toimiin ole ryhdytty?

– Seurakunnan viimeisimmässä kiinteistöstrategian vuosille 2020–2023 todetaan Alastaron seurakuntatalon kohdalla toimenpide-ehdotuksena, että vähäisen käyttöasteen huomioon ottaen isompiin korjauksiin ei lähdetä. Samassa strategiassa kohdassa ”Luovuttavat rakennukset ja tilat” todetaan, että Alastaron seurakuntatalosta tultaneen luopumaan 10–15 vuoden sisällä rakennuksen käyttökaaren tullessa tiensä päähän. Kiinteistöstrategia on hyväksytty vuonna 2020 sekä neuvostossa että valtuustossa.

Fakta

Taustaa

Seurakunnan tilaama skenaarioselvitys tiivistää seurakuntatalon ongelmat seuraavasti: seurakuntatalon käyttäjät ovat havainneet rakennuksessa tavanomaisesta poikkeavia hajuja ja kokeneet heikkoa sisäilmaa.

Tämän vuoden aikana seurakunta on teettänyt rakennukseen sisäilmakatselmuksen, jonka on tehnyt Polygon oy. Katselmusta on täydennetty merkkiainekokeilla ja materiaalinäytteillä.

Sisäilmatutkimuksien perusteella seurakuntatalossa esiintyy muun muassa kosteuden aiheuttamia vaurioita, useita ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä, kuten laajoja ilmavuotoja ulkoseinärakenteissa, puutteita sadevesien ohjauksessa sekä teknisen käyttöikänsä päässä olevia järjestelmiä keittiötä lukuun ottamatta.

Seurakunnan vuonna 2018 teettämän kuntoarvion mukaan kiireellisimmät korjausehdotukset liittyvät lähinnä sadevesistä johtuviin huoltotoimenpiteisiin. Sisäilmakatselmuksen perusteella kuntoarviossa mainitut sadevesien ohjaukseen liittyvät toimenpiteet on jätetty kokonaan tekemättä.

Lisäksi diakonitoimistossa on havaittu kosteusvaurio, joka pitäisi korjata ensi tilassa.

Lähde: Skenaarioselvitys.