Tänään 10.12. vietetään kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää, jonka tarkoitus on muistuttaa päivittäin nauttimistamme oikeuksista. Kaikille yhtäläisesti kuuluvien ihmisoikeuksien ytimessä on ihmisarvon yhtäläisyys ja loukkaamattomuus. Päivän tarkoitus on muistuttaa myös velvollisuuksista.
Usein ajatellaan, että Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa ihmisen on hyvä olla, ja niinhän se pitkälle onkin. Silti osittain ulkoistetaan se näkemys, että vain muualla kaukomaissa ja kaukana ”sivistyksestä” tapahtuu kaikki se toisten ihmisten väärinkohtelu. Saatetaan myös helposti ajatella, kuinka julmasti muualla maailmassa on kohdeltu alkuperäiskansoja, vaikka itse olemme sortuneet samaan saamelaisten kohdalla.
Myös muut vähemmistöt, kuten romanit, vammaiset tai vaikka sukupuolivähemmistöihin kuuluvat yhä tänä päivänä kokevat, ettei heitä aina vielä pidetä täysin samalla viivalla kuin muuta väestöä. Viime viikolla haastattelin yhtä vammaisjärjestön edustajaa, jonka mielestä esimerkiksi vammaisten tekemää taidetta saatetaan pitää vielä kivana puuhasteluna, joka tuo hyvää mieltä tekijälleen. Sen sijaan, että vammaiseksi identifioituneen ihmisen taide koettaisiin välttämättä ”oikeaksi” taiteeksi.
Kun katsoo peiliin, niin voi oppia paremmin asioista ja paremmaksi ihmiseksi. Ja siitä se hyvä yhteisö muodostuu. Aina voi oppia virheistään ja tehdä asiat paremmin. Olla parempi ihminen itseä kohtaan sekä muita kohtaan.
Toisaalta tehtävää on myös sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa. Vaikka itse arvostan äärimmäisen paljon työntekoa ja sitä, että voi tulla toimeen omillaan, niin se ei ole mahdollista kaikille. Erityisesti lamakausina kaikki eivät vain saa työtä, joten silloin pitäisi voida tarjota mahdollisuus arkeen, josta kaikki selviävät.
Esimerkiksi vuonna 2020 yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä oli jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle. Raportin mukaan kaikki taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu Suomessa.
Jos tämä vuoden 2020 raportti otti asiakseen ilmoittaa YK:lle, että Suomessa on puitteita sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon, niin miten mahtaa olla tulevaisuudessa. Terveydenhuollon kentältä on leikattu paljon hoitohenkilökuntaa pois.
Toisaalta Suomen työttömyystilanne on Euroopan mittakaavassa kolmanneksi huonoimmalla tolalla Kreikan ja Espanjan jälkeen. Ja samalla sakset käyvät kiivaaseen tahtiin.
Toisaalta Suomessa on paljon hyvinvointia ja olemme tottuneet elämään ehkä liankin hyvin kaiken mammonan keskellä. Jos vertaa tosiaan vaikka maihin, missä on paljon vähemmän, ja silti iloa saattaa löytyä pienten asioiden nauttimisesta enemmän.
10.12.1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksytty ihmisoikeuksien julistus on tärkeä muistutus siitä, että olemmeko kaikki tasavertaisessa asemassa omina itsenämme tai sitten taloudellisesti saati sosiaalisesti?
Marianne Rovio