Loimaa/Sarka-museo
Kun talousjohtaja Katja Mäkelä esitteli valtuustolle tulevien vuosien talouslukuja, miinuksia riitti. Ensi vuodelle odotetaan 800 000 euron miinusta, vuodelle 2026 hieman vähemmän, mutta 2027 peräti yli kahta miljoonaa euroa. Isoimpana epävarmuustekijänä hän piti hyvinvointialueiden nyt vuokraamien sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen seurauksia, mutta muistutti myös tulevasta kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksesta.
Valtionosuudet kasvavat hieman, mutta ne eivät Katja Mäkelän mukaan riitä kattamaan kuntien vastuulle siirtyvistä TE-palveluista Loimaalle koituvia 2,5 miljoonan vuosittaisia kuluja.
– Neljän peräkkäisen hyvän vuoden jälkeen tuleva vuosi haastaa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Ek-Marjamäki (kesk.) arvioi valtuuston talousarvion yleiskeskustelussa.
– Emme voi päästää taloutta siihen, että alijäämää olisi monta perättäistä vuotta, kun juuri on saatu niitä siivottua, taloustyöryhmän puheenjohtaja Pekka Ahokas (kesk.) komppasi ja huomautti hänkin sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen seurausten arvaamattomuudesta.
– Kai vuokrat nyt jotenkin tulevat kaupungin hyväksi, hän toivoi ja lupasi talouteen tarkkaa kulujen seurantaa ja nopeaa puuttumista.
Keskustan ryhmän varapuheenjohtaja Jari Välimäki arveli, että kaupunki ei saa nykyistä kahden miljoonan vuokratuloa suoraan, mutta epäili, että perustettava kiinteistöyhtiö oletettavasti maksaisi osinkoja tuloistaan kaupungille.
Hän kiitteli, että Metsämaan päiväkodin aloitusta saatiin kiirehdittyä, mutta muistutti sekä sen että Virttaan päiväkodin suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä tarvittavan tarkkaa seurantaa ja valvontaa.
– Työllisyyspalvelujen uudistuksen lopullinen vaikutus on nähtävissä vasta vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. Ennakkoarviointi on mielestämme tehty hyvin, mutta yllätyksiä saattaa tulla.
Anne Paljakka (kok. ja kd.) peräsi myös kulujen tarkkaa valvontaa erityisesti asukasmäärän ja verotulojen pienentyessä.
– Edelleen painotamme sote-uudistuksen tuomien muutosten vaikutuksia organisaatiorakenteeseen. Onko Loimaalla käännetty jokainen sammal ja katsottu parhaat ja kustannustehokkaimmat tavat toimia, hän kysyi ja totesi investoinneista, että suunnittelukohteiden lista on pitkä ja rahallisesti painava.
– On hyvä päättäjille ja kuntalaisille kuitenkin näin nähdä miten kaupunkia ollaan kehittämässä tulevaisuudessa.
– Meillä on hyvin koulutettuja virkamiehiä, jotka nauttivat hyvää palkkaa, niin kuinka paljon pitäisi itse pystyä tekemään? On tietysti isoja ja erikoisia projekteja missä on syytä käyttää asiantuntijaa, Juha Vuorinen (ps. ja sit.) ihmetteli ostopalveluihin kuluvan summan nousua ryhmän puheenvuorossa.
Hän pohti myös olisiko syytä sulauttaa Hulmin Huolto tekniseen puoleen, koska molemmat hoitavat samoja hommia ja näki tarpeelliseksi tarkastella myös tytäryhtiöiden omistajaohjausta.
– Jotta siitä saataisiin vielä avoimempaa ja läpinäkyvää, niin sen voisi hoitaa hyvin toiminut taloustyöryhmä, joka voisi olla jatkossa talous- ja omistajaohjaustyöryhmä.
Meidän Loimaan Pasi Markula peräänkuulutti liikuntapaikkaselvityksen valmistumista viimein. Vasemmistoliiton ryhmän Maarit Koivisto kiitti sivistysjohtaja Manne Pärköä taitavasta hankerahojen hankkimisesta, joilla Loimaalle on saatu muun muassa koulunuorisotyöntekijä.
– Palvelujen ostot ovat nousseet, hän totesi myös ja pohti, onko syynä konsulttien käyttö.
Pekka Ahokas muistutti, että ostopalveluja käyttämällä voidaan joskus myös säästää, kun käytetään asiantuntijapalveluita.
– Pyytäkää lautakunnissa selvityksiä niiden käytöstä, tätä on taloustyöryhmässä tehty joskus.
Sosialidemokraattien Timo Tamminen oli huolissaan kaupungin henkilöstön riittämisestä ja jaksamisesta ja piti hyvänä sitä, että kaupunki uskalsi tehdä alijäämäisen tuloksen.
– Pystyimme malttamaan mielemme, emmekä lähteneet tekemään sopeutustoimia.