Eräässä perheessä joukon pienin oli kysellyt, että onhan se varapukki muistettu tilata.
Kun se oikea Joulupukki ei joka paikkaan jouluntaiasta huolimatta ehdi, tarvitaan varapukkeja auttamaan jakamaan iloa.
Muutama heistä on kertonut jouluaaton hommistaan ja monenmoista onkin vuosien varrella nähty ( Yle.fi ). Ehkä eniten mietteliääksi sai tarina, jossa joulupukki oli pyydetty tulemaan uudelleen seuraavana päivänä. Lahjoja kun oli perheessä hankittu niin paljon, että niiden jakamiseen ei aattoillan yksi tuokio vielä riittänyt.
Tavarapaljoutta on muodikasta (ja välillä vähän syytäkin) soimata, mutta ehkä lahjojen määrä ei kertonutkaan kulutushysteriasta. Ainakaan pelkästään. Nimittäin kukapa ei kaikin käytettävissä olevin voimin ja varoin haluaisi varmistaa, että perheelle ja etenkin lapsille olisi tarjolla ja saatavilla kaikki mahdollinen ilo ja onni elämässä.
Kun onni ja ilo ovat kovin hallanarkoja ja vaikeasti talteen otettavia, niin moni meistä yrittää niitä ostaa.
Valitettavasti on paljon sellaisiakin koteja, joissa ei ole varaa jouluun oikein ollenkaan saati toiselle päivälle jatkuvaan lahjanjakorupeamaan.
Varapukkeja siis tarvitaan ja jokainen meistä voi olla sellainen. Apua voi antaa ja iloa jakaa omien voimavarojen ja varojen mukaan.
Muulloinkin kuin jouluna – siinä on sitä joulun taikaa.