– Yli 5 300 Y-tunnusta, aika pysäyttävä luku, Loimaan Elinkeinoyksikön yritysneuvoja Marianna Pajula virnistää.
Y-tunnus on Patentti- ja rekisterihallituksen tai Verohallinnon yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. Jos tunnusmäärästä siivoaa pois asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, sivuliikkeet ja esimerkiksi yhdistykset, jää siltikin jäljelle komea luku.
– Loimaalla on yli 2 700 yritystä.
Määrä kuvaa Marianna Pajulan mukaan hyvin seudulta löytyvää yritteliäisyyttä.
– Etenkin kun mellä on Y-tunnuksellisten yritysten lisäksi aika liuta eri laskutuspalvelujen kautta yrittäjämäisesti puurtavia loimaalaisia.
Yritteliäisyyttä eivät ole viime vuosien maailmanmyllerryksetkään lamaannuttaneet: yrityksiä perustetaan viime vuosien tahtiin ja jopa rakentamisen, kaupan ja palveluiden sekä majoitus- ja ravitsemusaloille, joita aika on kohdellut ”tosi kovin”. Esimerkiksi rakentamisen yritykset ovat koko maassa konkurssiykkösiä.
– Palvelualan yrityksiä perustetaan Loimaalle. Sote, kauneus, hyvinvointi, konsultointi ja remontointi, hän luettelee viime vuoden perusteella.
Lakkauttamisten kohonneessa luvussa näkyy hänen mukaansa Patentti- ja rekisterihallituksen urakointi viime vuonna.
– Rekistereistä on poistettu paljon yrityksiä, joiden toiminta on loppunut jo joskus vuonna x.
– Trendinä on ollut se, että toiminimiä vaihdetaan osakeyhtiöiksi.
Osin tämä johtuu siitä, että vaatimus osakepääomasta poistui joitakin vuosia sitten. Osin syy on siinä, että toiminta yrityksessä on kasvanut tai mukaan on otettu kumppaneita.
Kun aiemmin moni yrittäjä on ollut yksinyrittäjä, joka on työskennellyt omin voimin ja omissa tiloissa, useat tuoreet yrittäjät ovat lähteneet yrittämään lyömällä hynttyyt yhteen vaikka jonkun opiskelukaverin kanssa ja jakamalla tilat.
– Monella on näkemys, että tehdään porukalla ja yrittäjien vahvuudet täydentävät toisiaan.
Yrittäjyys nähdään usein nykyään myös vaiheena.
– Kaikki eivät enää ajattele, että pyörittävät yritystään tai ovat yrittäjiä loppuelämänsä.
Omistajanvaihdoksia on yritysneuvojilla Marianna Pajulan mukaan työn alla selvästi edellisvuotta enemmän, samoin sukupolvenvaihdoksia.
– Ne ovat pitkiä prosesseja, hän sanoo ja suosittaa varaamaan niihin aikaa.
Sekin on viime aikoina huomattu, että rahoitus voi muodostua jatkajalla kynnyskysymykseksi.
– Seula on viime aikoina tiukentunut.
Syksyn aikana myös osa-aikayrittäjyys on ollut kasvussa ja yhä useampi haluaa toimia nimenomaan laskutuspalvelun, kuten Eezyn tai Ukon kautta ilman omaa Y-tunnusta.
– Valitettavasti he eivät näy missään tilastoissa tai yritysrekistereissä, jolloin he jäävät harmillisesti yrittäjille suunnatun infon, kuten neuvontapalvelujen ja uutiskirjeiden ulkopuolelle.
Uuden ohjelmakauden ansiosta Leader-tukiin on tullut ensimmäistä kertaa työkalu pienempiin, muutaman tuhannen euron rahoitustarpeisiin.
– Siihen olen kovasti ihastunut, hän peukuttaa uudistusta ja sanoo työkalun käytön onnistuvan harvinaisen vähällä byrokratialla vaikka asiantuntijapalveluiden käyttämiseen selvityksiin vaikkapa markkinoinnin suunnittelusta tai yrityksen lakiasioihin.
FAKTA
Loimaan yritystilanne
Perustetut
2024 84
2023 62
2022 89
2021 96
Lakkautetut
2024 82
2023 61
2022 40
2021 66
Lähde: Loimaan kaupunki/Elinvoimayksikkö
Jotta palvelutarjonta pysyisi
Jatkajaa etsivä Kangas-Peikon Taina Lehto ja Vanhasta Elmiirasta Ketun kerä -lankakaupan muokannut Veera Vähätalo yrittävät asiakkaiden palvelun vuoksi
Loimaa
Kati Uusitalo
– Vähän on kiinnostustakin ollut, Kangas-Peikon yrittäjä Taina Lehto sanoo.
Hän laittoi joulun alla kaupan ikkunaan kyltin, että jatkajaa etsitään. Hänellä on pari vuotta eläkeikään ja hän toivoo, että joku nuorempi innostuisi kangaskaupan pitämisestä.
Kaupan hän perusti 1996, ”silloin edellisen laman aikaan”.
– Palkan tästä on itselleen saanut ja yksi työntekijäkin on, hän sanoo ja toteaa, liikkeen olleen kiva työpaikkanakin – koskaan ei ole joutunut kiroillen lähtemään töihin.
Osa asiakkaista käy välillä ihan juttelemassa ja moni uusi asiakas osoittautuu tutun asiakkaan jälkipolveksi, jotka tekevät jo omille lapsilleen vaatteita.
Varovaisia ihmiset ovat rahan kanssa tänäpäivänä ja viime kesän kaupankäynnin sekoitti Satakunnantien remontti, mutta toisaalta joulumyynti oli kaupassa paria aiempaa vuotta parempi. Korona-aikaan verkkokauppoihin tottuneet ihmiset ovat vasta alkaneet taas löytää kauppaan.
– Meillä ei ole nettikauppaa ja olen sanonut, että siihen en ryhdy, enkä opettele.
Hänen mielestään kankaat ja monet muut ompeluun ja käsitöihin liittyvät tuotteet ovat hankalia kaupata verkossa.
– Nämä kun tarvitsisi nähdä.
Välillä kankaita käydään katsomassa ulkona, jotta sävy on varmasti oikea eikä valaistuksen luoma ja välillä verhot käyvät asiakkaan kotona kokeiltavana.
Kovasti asiakkaat tuntuvat olevan huolissaan, että jatkuuko kangaskauppa, hän pohtii.
– Kaikki eivät tilaa netistä tai halua valmista vaan yksilöllistä. Eikä valmiina esimerkiksi löydy kaikille oikeanmittaisia verhoja.
Taina Lehto oli ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt paljon vaatteita esimerkiksi lapsilleen ja osaa opastaa asiakkaita näiden ompeluksissa. Se olisi hänestä mahdolliselle uudellekin yrittäjälle hyödyllistä.
– Yritän tehdä asiakkaalle ompelemisesta helppoa ja kiitollisia he ovat aina olleet neuvoista. Kun täällä vaan olisi enemmän taitajia, ompelijoita, jotka tekisivät korjauksia ja vaatteita.
– Vielä en ole haikea, mutta sitten en tiedä, jos jatkajaa ei löydy ja joutuu pistämään loppuunmyynnin ja ovet kiinni.
– Realistiset odotukset oli. Tiesin, ettei mitään miljoonatuottoja ole luvassa ja en ajatellut, että tästä nyt ökyelämä alkaa. Minulla oli jalat maassa ja järki päässä, viime keväänä avatun Ketun kerä -lankakaupan yrittäjä Veera Vähätalo sanoo hymyillen.
Vaikka yrittäminen on vaikeaa Loimaalla, niin sitä se on hänen mukaansa varmasti muuallakin, kun ostovoima heikkenee kaikilla.
Jatkaa hän silti aikoo – vielä yrittämistä ei ole niinsanotusti nähty.
– Haluan, että tämä palvelu säilyy Loimaalla.
Apua on ollut uudelle yrittäjälle siitä, että kauppaa aiemmin Vanha Elmiira -nimellä pitänyt yrittäjä Maija Muhonen on kertonut olevansa tarvittaessa tukena, mutta ei ole kuitenkaan tyrkyttänyt apuaan.
Kaupungin yrityspalvelut ovat myös olleet hyvä apu ja lähellä sijaitsevan Bello Mondon yrittäjän Tuula Sirén-Mäkelän kanssa hän välillä soittelee.
– Olin Tuulalla aiemmin töissä ja häneltä olen saanut neuvoja.
Sysäyksen, ellei suorastaan käskyn ryhtyä yrittäjäksi antoi oma puoliso, joka oli todennut, ettei neulomisesta ja käsitöistä kiinnostunut voi antaa tilaisuuden ryhtyä alan kauppiaaksi mennä vaan ohi.
– Hänhän keksi tämän nimenkin, Veera Vähätalo kertoo ja nauraa, että kun hän vatvoi nimeä, niin mies sanoi, että jos et päätä nimeä, niin kauppa saa hänen nimensä.
No Henrin lankaa liikkeestä ei tullut.
– Hän tiesi, että tykkään ketuista ja ehdotti sitten Kettukerää.
Ketun kerän yrittäjä on vajaassa vuodessa oppinut, että kaikkea ei voi elämässä suunnitella ja koskaan ei pidä sanoa ”ei koskaan”.
– Tässä on pitänyt opetella sietämään sitä, ettei kaikkea voi hallita.
Hauskinta ovat olleet neulekerhot ja se, että vaikka villasukkia tullaan tekemään aina, niin nurkan takana voi odottaa aina joku uusi trendi, mitä kokeilla.
– Maailmalla kova juttu on nyt laukkujen, jopa juhlalaukkujen neulominen, hän vinkkaa.