Veljeni laittoi yksi ilta kuin etiäisen saaneena viestin, että vieläkö kuorin perunat 12-vuotiaalle pojalleni. Hiukan nolostellen vastasin, että juuri on neljäs työn alla.
Hän kuittaili, että muistanko sitä, kun arvostelin teini-ikäisenä äitiäni, joka kuori perunat veljelleni vielä armeijaikäisenäkin. Pakko oli myöntää, etten arvostellessani osannut ajatella olevani joskus itse samanlainen. Toisaalta veljeni lohdutti, että asia taitaa olla useimpien naisten geeniperimässä, sillä hänenkin vaimonsa tekee heidän teinilleen edelleen aamuleivät valmiiksi.
Joskus mietinkin meidän äitien loputonta passaamishalukkuutta. Teemmekö poikalapsiemme tuleville kumppaneille karhunpalveluksen, kun kuorimme perunat, teemme aamupalaleivät ja monet muut palvelukset. Vähempikin varmaan riittäisi. Olen selittänyt asiaa itselleni äidinrakkaudella, joka pistää tekemään mitä kummallisimpia asioita, kuten valmistamaan arkiaamuiksi(kin) hotellitason kattauksen tai kiikuttamaan vesilasin sänkyyn, vaikka nuorella miehellä on ihan hyvin toimivat jalat itselläkin.
Viime vuoden marraskuussa julkistettu Väestöliiton perhebarometri suomalaisten parisuhteista kertoo, että me naiset teemme edelleen enemmän kotitöitä kuin miehet. Naiset huolehtivat parisuhteessa miehiä useammin esimerkiksi ruoanlaitosta, ruokaostosten suunnittelusta, siivouksesta ja pyykin pesemisestä. Jako oli vielä sukupuolittuneempaa, kun kyse oli lastenhoitoon liittyvien toimien jakautumisesta. Naiset olivat jakosuhteeseen sitä tyytymättömämpiä, mitä suurempi vastuu heillä oli.
Barometrin Parisuhteen arki -osion loppupäätelmässä kuitenkin todetaan, että ero naisten ja miesten välillä on nuorimmassa ikäryhmässä pienempi kuin vanhimmassa. Siinä viitataan myös Tilastokeskuksen vuonna 2022 julkistettuihin ajankäyttötutkimuksen tuloksiin. Niiden mukaan naiset käyttävät edelleen miehiä enemmän aikaa kotitöihin, mutta ajankäytön erot ovat kaventuneet muutaman vuosikymmenen aikana siten, että miesten kotitöihin käyttämä aika on lisääntynyt ja naisten vähentynyt.
Tasa-arvon suhteen on siis vielä tekemistä, vaikka parempaan suuntaan ollaankin menossa. Poikalapsen äitinä on myös nostettava käsi ylös: vähempi passaaminen saattaisi hyvinkin edesauttaa tasa-arvon kehittymistä. Kun kaikki perunat eivät olisi aina valmiiksi kuorittuja, lakanat vaihdettuja tai pyykit pestyjä, niin tulevat miniämme voisivat joskus jopa kiittää meitä puolisosta, joka osaa haarukan lisäksi käyttää myös veistä. Perunasirkus kun ei suinkaan ole mikään yhden äidin show, vaan sitä voi pyörittää muutkin.