VARSINAIS-SUOMEN hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt yhteistoimintaneuvottelut, jotka etenevät vaiheittain tämän vuoden aikana.
Kyse on Varhan tiedotteen mukaan siitä, että hyvinvointialue jatkaa viime vuonna aloitettua vaiheittaista uudistumista. Palveluverkkoa tiivistetään, henkilöstöresursointia yhdenmukaistetaan sekä konserni- ja järjestämisen palveluita organisoidaan uudelleen.
Etenevässä yhteistoimintaneuvottelussa on tämän vuoden aikana tarkoitus käsitellä henkilöstöön vaikuttavia muutoksia viipymättä ja samanaikaisesti suunnitelmien edetessä.
Hyvinvointialueen rakennetta uudistava muutos koskettaa edetessään eri tavoin koko Varhan henkilöstöä. Huomattavalle määrälle arvioidaan tulevan merkittäviä vaikutuksia työsuhteen ehtoihin esimerkiksi työpisteen sijaintiin, mutta myös palvelussuhteita voidaan päättää. Lisäksi uudistus tuo todennäköisesti pienempiä muutoksia monelle. Lomautuksista on tarkoitus neuvotella yhtenä mahdollisuutena.
Tarkoituksena on uudistaa organisaatiota jatkuvassa yhteistoiminnassa. Varhasta irtisanoutuu ja eläköityy vuosittain yli tuhat henkilöä. Nämä poistumat pyritään hyödyntämään uudistuksessa.
Laajoista kokonaisuuksista viestitään koko Varhan henkilöstölle, ja yksittäisten yhteistoimintaneuvottelujen aiheista niille, jotka ovat neuvottelujen piirissä. Neuvottelut kestävät vähintään 2–6 viikkoa riippuen siitä, kuinka laajaa henkilöstöryhmää ne koskevat.
Yt-neuvotteluiden eri vaiheissa käsiteltävillä muutoksilla tavoitellaan kaikkiaan 28,4 miljoonan euron säästöjä vuosien 2025 ja 2026 aikana. Henkilöstökulujen osuus tästä täsmentyy neuvottelujen edetessä. Henkilöstökulut muodostavat yli puolet Varhan vuositason kustannuksista.
– Asiakkaille muutokset näkyvät vaiheittain, kun palvelut saattavat muuttaa uuteen paikkaan tai palvelutasoon tehdään muutoksia. Asiakkaiden ja potilaiden turvallisuudesta huolehdimme kaikissa uudistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen sanoo tiedotteessa.
Tarkoituksena on löytää pysyviä, entistä sujuvampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja monella samanaikaisella muutoksella, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa.
– Noin kolmannes kuluistamme tulee erilaisten palvelujen ostoista. Meillä tehdään jatkuvasti paljon töitä, jotta ostojen kustannuksia hillitään ja löydetään kokonaistaloudellisia ratkaisuja, Martikainen kertoo.
Lisäksi esimerkiksi kiinteistökuluihin haetaan huomattavia säästöjä muun muassa luopumalla epätarkoituksenmukaisista kiinteistöistä. Henkilöstön sijoittumista koskevia suunnitelmia voidaan täsmentää, kun kiinteistöjen tulevaisuudesta tiedetään tarkemmin.
Etenevän menettelyn ensimmäisten yhteistoimintaneuvottelujen on tarkoitus alkaa helmikuun aikana.
Aluehallitus edellyttää yksimielisesti, että sille tuodaan tiedoksi ennen kunkin muutoskokonaisuuden neuvottelujen aloittamista tarkemmat tiedot neuvottelujen ja täytäntöönpanon aiotusta aikataulusta, tavoitteista ja kohdentumisesta sekä niiden tuloksesta.
Hyvinvointialueella työskentelee kaikkiaan 23 000 henkilöä.