LOIMAAN älykkäät kylät -hankkeen järjestämä keskustelutilaisuus taloyhtiöiden varautumisesta häiriötilanteisiin kirvoitti vilkkaan keskustelun Turvallisuuspaja oy:n asiantuntijan Vesa Truhposen puheenvuoron jälkeen. Päällimmäiseksi huolenaiheeksi nousi kysymys Loimaan alueella sijaitsevista yleisistä väestönsuojista.
– Jos omassa talossa ei ole väestönsuojaa, mihin silloin lähdetään? yleisön joukosta kyseltiin huolestuneena useampaankin otteeseen.
Loimaan kaupungin turvallisuuspäällikkö Esa Aronoja joutui toteamaan, ettei Loimaalla ole yleisiä väestönsuojia.
Pelastustoimen mukaan harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotialueella ei yleensä ole väestönsuojia, eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat väestön suojaamisen poikkeusoloissa muun muassa siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.
Truhponen kehottikin poikkeusoloissa seuraamaan viranomaistiedotteita, joista saisi tietoa siitä, miten toimia. Digitaalisten tietolähteiden mykistyessä Aronoja kertoi Loimaan kaupungin tiedottavan asukkaita kirjastojen ja kaupungintalon ilmoitustauluilla.
– Ilmoitustauluille tulee tieto myös siitä, milloin seuraava tiedote tulee, jottei siellä tarvitse käydä joka hetki tarkistamassa.
Toinen paljon keskustelua herättänyt aihe oli sähkökatkos, josta hyvänä esimerkkinä oli viime kesänä Metsämaalla sijainneen 110 kilovoltin linjan sähköpylvään romahtaminen. Sähköt olivat silloin poikki Loimaan seudulla noin 10 000 käyttäjältä (LL 30.7., 6.8.2024).
Asunto-osakeyhtiö Hirvitornissa asuva Seppo Timonen sanoo heidän keskustelleen viime syksyn yhtiökokouksessa ongelmista, joita sähkökatko nosti esiin. Esimerkiksi hissin toimimattomuus aiheuttaisi vakavan ongelman, sillä kerrostalon ylimmässä kerroksessa asuu pyörätuolia käyttäviä henkilöitä.
– Talvella taas talo kylmenisi jo puolessa päivässä, kun kaukolämpö lakkaisi toimimasta.
Timonen sanoikin, että taloyhtiössä on nyt harkittu oman varavoimalan hankkimista, minkä avulla saataisiin pidettyä ainakin hissi ja valot toiminnassa sekä lämmöt päällä. Myös hissi aiotaan uusia.
Sekä Vesa Truhponen että Esa Aronoja yhtyivät Timosen näkemykseen varavoimalan hyödyllisyydestä.
– Jonkinlaisen varavoimalan hankkiminen taloyhtiöön on todella järkevää.
Eeva Martti puolestaan kyseli, kuinka kauan vettä riittää, jos sähköt menevät poikki. Loimaan veden johtaja Kimmo Virta sanoi vesitorneissa olevan noin vuorokauden tarpeen verran vettä.
– Olemme myös varautuneet niin, että vettä saadaan sähkökatkon aikanakin, mutta paineet voivat kuitenkin vaihdella.
Taloyhtiöiden on varauduttava häiriöihin ja kriisitilanteisiin tekemällä muun muassa turvallisuussuunnitelma tunnistettujen riskien mukaan. Myös asukkaiden pitää tuntea suunnitelma ja turvallisuusohjeet. Väestönsuoja pitää olla välineistöineen asianmukaisesti ylläpidetty ja jonkun tulee tietää, miten se otetaan käyttöön 72 tunnissa eli kolmessa vuorokaudessa. Jonkun on myös osattava opastaa ihmisiä suojautumista vaativassa tilanteessa.
Vesa Truhponen kehottaa jokaisen varautumaan myös itse, sillä tosipaikan tullen viranomaiset eivät ehdi välttämättä hätiin.
Hän sanoo, että ruokaa kannattaa varata ainakin kolmeksi vuorokaudeksi ja vettä kaksi litraa asukasta kohden.
– Ruokaa miettiessä pitää ottaa huomioon myös se, että sen pystyy valmistamaan ilman sähköä.
Käteistä rahaa on myös syytä olla, ja välttämättömiä lääkkeitä ainakin joksikin aikaa. Myös paristoilla toimivia lamppuja sekä radio kannattaa hankkia, samoin kuin varaparistoja. Varastotarpeista olisi hyvä löytyä myös ilmastointiteippi.
– Sillä pystyy teippaamaan tarvittaessa ikkunapielet tiiviiksi, Truhponen vinkkaa.