LOIMAAN SEUTU Seutukunnan matkailun edistämiseen tähdänneillä treffeillä kävi nopeasti selväksi, ettei matkailualalla kannata välttämättä sooloilla yksinään, vaan tehdä yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa.
Visit Turku Archipelago oy:n toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi muistutti, ettei Turkuakaan pidä nähdä kilpailijana: päinvastoin esimerkiksi kansainväliset matkaajat saapuvat Loimaalle ja Auranmaalle yleensä Turun kautta.
– Turku ruokkii laajaa aluetta, hän sanoi viitaten siihen, kuinka maakunnan keskuskaupunki syöttää matkailijoita alueelle usean kanavan, kuten sataman ja lentokentän, kautta.
Lisäksi pidemmäksi aikaa saapuva ulkomainen matkailija haluaa yleensä nähdä aluetta laajemmin, ei pelkästään Turun keskustaa.
Kukkohovin edustama yhtiö on Turun, Naantalin ja Paraisten kaupunkien perustama, ja sen tehtävinä ovat alueen matkailun markkinointi, myynti ja kehittäminen.
– Yhteistyö on ainoa keino pärjätä, Kukkohovi viestitti Sarka-museoon kokoontuneille seudun matkailutoimijoille.
– Jos kisataan keskenään, ei tulla koskaan pärjäämään.
Kukkohovin mukaan Eurooppa ja muut Pohjoismaat menevät koronapandemian jälkeen kovaa vauhtia matkailussa eteenpäin, mutta vastaava kehitys ei valitettavasti näy Suomessa.
– Vaikka Lappi kasvaa, koko Suomi ei.
Aluetasolla on valonpilkahduksia, joista Kukkohovi nosti esiin vuoden 2023, jolloin Turussa oli matkailun ennätysvuosi yöpymisten määrällä mitattuna. Niistä lähes puolet ajoittui kesälle
Kukkohovin mielestä matkailuun pitää saada ympärivuotisuutta: se ei voi rakentua vain neljän kesäviikon ajalle.
Alueellisesti hän näki paljon petrattavaa myös kansainvälisessä matkailussa, joka muodostaa esimerkiksi Turun ja Varsinais-Suomen matkailusta noin 14 prosenttia.
– Se on surkea luku.
Hän korosti kansainvälisen matkailun olevan se tekijä, joka matkailua vetää ja kasvattaa.
– Suomalaisia ei riitä, ja me käytämme vähän rahaa. Kotimaisella matkailulla ei kasveta, ei alueena eikä yrityksinä.
Visit Finlandin akatemian valmentaja ja matkailualan yrittäjä Tiina Reijonen puhui yleisölle matkailun tuotteistamisesta. Hän muun muassa kehotti kuuntelemaan asiakaspalautetta sekä seuraamaan asiantuntijoita ja alan tutkimuksia.
Reijonen piti tärkeänä uskallusta valita kohderyhmä ja -markkinat, joille myynti ja markkinointi suunnataan.
– Haulikolla ampuminen ei tuota yhtään mitään.
Hän kannusti miettimään matkailua tekemisen kautta. Hän antoi yleisölle omakohtaisen esimerkin siitä, kuinka ulkomaalaisille matkailijoille oli jäänyt Lapin reissulta mieleen pilkkiminen, murtomaahiihto ja kauppamatka potkukelkalla, vaikka kalliimpiakin elämyksiä oli tarjolla. Hän rohkaisi onnellistamaan ulkomaiset turistit asioilla, jotka tekevät suomalaisetkin onnellisiksi.
– Luonto, ruoka ja elämykset ovat Suomessa parasta.
Ruokamatkailun mahdollisuuksista puhunut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtori ja Hungry for Finlandin asiantuntija Kristiina Adamsson muistutti, että yli 80 prosenttia matkailijoista pitää ruokaa tärkeänä osana matkailuelämystä.
Hän vinkkasi, että ruokamatkailussa tuotteiden kirjo on käytännössä loputon: tarvitaan vain nokkelaa ja luovaa tuotteistamista sekä viestintää tuotteista. Hän nosti tuotteistamisesta esimerkiksi perinteikkäät Salon kurpitsaviikot, Ahvenanmaan sadonkorjuumarkkinat ja Turun Neitsytperunafestivaalin.
– Ruokamatkailun hienous on, että sen voi yhdistää lähes mihin tahansa tekemiseen.
– Millainen on esimerkiksi maailman onnellisimman maan ihmisten ruokavalio, hän ideoi ja korosti, että ruokamatkailussakin tärkeintä on tarinallisuus. Matkailija on usein valmis ostamaan, kun on elämyksellisyyttä, tarttuvaa tarinaa ja tuote on johonkin ohjelmaan sidottu.
Matkailutreffit järjestivät Loimaan kaupunki sekä Auran, Kosken, Marttilan, Pöytyän ja Oripään kunnat. Tilaisuuden tavoitteena on edistää alueen matkailua yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
Tilaisuuden teemapajoissa nostettiin esiin muun muassa se, että alueelle tarvitaan yhteinen tarina.
– Se olisi sellainen kattotarina tai sateenvarjo, jonka alle voi sitten luoda pienempiä ja spesifimpiä tarinoita, Loimaan kaupungin yritysneuvoja Paula Avellán kiteytti tilaisuuden jälkeen.
Auran kunnanjohtaja Terhi Källi puolestaan nosti loppupuheenvuorossaan esiin sen, että seudulle tarvittaisiin oma, alueellisen matkailun strategia.
Se on mahdollisesti seuraavien matkailutreffien aihe.
