– Suurimmat vahingot ovat edelleen tulipaloja. Niissä korvaussummat voivat nousta jopa useisiin satoihin tuhansiin euroihin, LähiTapiola Loimi-Hämeen toimitusjohtaja Timo Harju sanoo.
Hän harmittelee, että muutamassa yhtiön alueella sattuneessa omakotitalopalossa syttymissyyksi ovat paljastuneet sähköasennusyritysten tekemät virheet.
– Vakuutusyhtiö korvasi vahingot kiinteistöjen omistajille asennusyritysten vastuuvakuutuksista.
Myös aurinkopaneeliasennuksissa on paljastunut virheitä.
– Meidän kokemus on ikävä kyllä se, että nämä asennusvirheet eivät ole rajoittuneet siihen, että ihmiset itse paneeleja asentelevat, vaan osa on niissäkin firmojen asentamia.
Hän arvelee, että alan puutteet johtuvat osin siitä, että se on kasvanut nopeasti ja alalle on tullut paljon toimijoita.
Ongelmia on Timo Harjun mukaan jopa niin paljon, että yhtiössä on aloitettu paneelien asennuksiin liittyvien turvallisuustarkastusten tekeminen ja yhtiön asiantuntijat tekevät asiassa jo maanlaajuisesti yhteistyötä viranomaisten kanssa.
– Riski on niissä niin suuri. Paneeleissa on isot jännitteet ja inverttereitä on asennettu välillä sellaisiin paikkoihin, että sitten on koko talo palanut, kun se on kuumentunut.
– Ihan kansanvalistuksena sanon myös, että ei kannata ostaa niinsanottuja tarvikeakkuja erilaisiin laitteisiin. Kaksi ruohonleikkuria on palanut ja polttanut omakotitalon.
Akulla toimivista laitteista hän varoittaa muutenkin. Niitä saattaa saada edullisesti vaikkapa netistä Kiinasta, mutta edullisuus ei takaa turvallisuutta.
– Niistäkin olemme korvanneet vahinkoja viime vuonna. En toisi niitä taloon sisälle ja suhtautuisin niihin kyllä varauksellisesti.
Toivottavasti asiakkaat tarkistavat vakuutuskirjansa vuosittain ja riskit käydään huolellisesti läpi säännöllisesti, Timo Harju sanoo.
– Monen maatalousyrittäjän kanssa esimerkiksi olen jutellut, että kun tilakoot kasvavat, niin riskitkin kasvavat tosi nopeasti käsikädessä.
Yhtiöstä tehdään asiakkaiden luokse sovittaessa huolenpitokäyntejä ja myös soitetaan, mutta siitä huolimatta asioita voi jäädä ”tutkapinnan alle”.
– On esimerkiksi rakennettu lisää tai laajennettu toimintaa ja sitten vakuutukset eivät katakaan sitä taloudellista menetystä, mitä varten niitä alun perin on otettu. Nämä ovat ikäviä asioita, koska ne eivät viime kädessä ole sitten vakuuttajan syy, mikäli asiakas on laiminlyönyt omat velvollisuutensa.
Ihmisten omasta vastuusta vahinkoihin varautumisessa hän muistuttaa myös. Muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisäät antavat aihetta aivan uudenlaiseen varautumiseen.
Myrskyvahinkojen estämiseksi kiinteistönomistaja voi kaataa riskialttiit puut läheltä taloa. Laitteiden irrottaminen sähköverkosta suojelee myös tulipaloilta ja sähkölaitteiden rikkoutumisilta.
– Ihmiset irrottavat niitä koko ajan vähemmän, mikä on ihmeellistä.
Autoilemaankaan ei pidä lähteä vaikka on vakuutus, jos keli on mitä sattuu.
– Ei sinne pidä lähteä itseään tai muiden omaisuutta ja henkeä vaarantamaan. Pahimmassa tapauksessa vakuuttaja saattaa tulkita sitä epäedullisesti vakuutuksenottajien näkökulmasta.
LähiTapiola korvasi viime vuonna ajoneuvovahinkoja 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Silloin alkuvuoden kovissa pakkasissa tuli runsaasti hinauksia ja myös liukkaita kelejä oli paljon.
– Huhtikuussahan koettiin merkillinen takatalvi. Suurin osa autoilijoista oli jo vaihtanut kesärenkaat ja yksittäisenä päivänä oli moninkertainen määrä vahinkoja.
Myös runsas hirvieläinkanta näkyy tilastoissa.
– Hirvieläinvahinkoja on enemmän kuin yksi päivässä Loimi-Hämeen alueella ja niistä maksettiin yli puolentoista miljoonan euron verran korvauksia autoilijoille. Se on 35 miljoonan euron yhteisvahingoista aika iso osuus.
Yhtiö onkin asennuttanut kaksi hirvieläinkarkotinta Loimaalle ( LL 5.12.2024, 18.1.2025). Tien varteen asennetusta laitteesta alkaa kuulua ihmisen ääntä, kun eläin lähestyy sitä.
– Olen itsekin käynyt kuuntelemassa, että minkälaista mölinää sieltä tulee. Oli naurussa pidättelemistä, kun kuulin sen äänen.
Timo Harju aloitti LähiTapiola Loimi-Hämeen toimitusjohtajana viime lokakuussa. Vakuutusalalla hän aloitti jo opiskelija-aikana 1990-luvun lopulla myymällä vakuutuksia. If-vakuutusyhtiössä hän työskenteli vuodesta 2001 ja vuodesta 2008 alkaen esihenkilönä eri tehtävissä, viimeksi korvausjohtajana. Ennen LähiTapiola Loimi-Hämeeseen siirtymistään hän työskenteli yksityisen terveyspalveluyritys Pihlajalinnan liiketoimintajohtajana.
Hän kertoo jatkossa jakavansa aikansa yhtiön konttoripaikkakuntien Hämeenlinnan, Forssan ja Loimaan kesken.
– Henkilöasiakkaissa, yritysasiakkaissa ja maatila- ja metsätaloussegmentin asiakkaissa olemme alueen suosituin vakuutusyhtiö, Timo Harju sanoo, ja lupaa, että yhtiö ei ole Loimaalta poistumassa.
Asiakkaita palvellaan jatkossakin hybridinä – osa asioista on kätevä hoitaa nopeasti digitaalisesti, mutta toimistollekin pääsee.
– Viime vuonna avattiin esimerkiksi sellainen palvelu vähän niin kuin uudelleen, että toimistollekin voi tulla ilmoittamaan vahingosta. Me emme tee korvauskäsittelyä täällä, mutta voimme ottaa vahinkoilmoituksen vastaan.
FAKTA
LähiTapiola Loimi-Häme
LähiTapiola Loimi-Häme on yksi LähiTapiola-ryhmän alueellisista keskinäisistä vakuutusyhtiöistä. Kaikkiaan alueyhtiöitä on 19.
Palvelee toimialueellaan noin 65 000 asiakasta.
Henkilöstöä noin 80, joista Loimaalla työskentelee 11.
LähiTapiola Loimi-Hämeen kokonaistulos 9,2 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2023: 8,9 milj. euroa).
Yhtiön vakuutusmaksutulo oli 52,6 miljoonaa euroa (+ 7,7 prosenttia).
LähiTapiola Loimi-Häme korvasi vuonna 2024 lähes 34 000 vahinkoa ja korvaussumma oli yhteensä 35 miljoonaa euroa (2023: noin 33 miljoonaa).
LähiTapiola Loimi-Häme maksoi erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Yhtiön kotipaikka on Loimaa, joten se maksaa yhteisöveronsa Loimaalle.