LOIMAA
Esko Lehtojärvi esittelee Nokian kännykkäänsä, joka on palvellut häntä 23 vuotta. Akun hän on joutunut vaihtamaan kerran kolmisen vuotta sitten. Muuten laite on toiminut moitteetta.
Älyä siinä ei ole minkään vertaa. Se ei kuitenkaan Lehtojärveä haittaa, päinvastoin.
– Tätä ei tarvitse ladata kuin kerran viikossa, toisin kuin älykännyköitä, joita pitää ladata monesti päivässä.
Kotonaan Lehtojärvellä on tabletti ja tietokone, mutta niitä hän käyttää äärimmäisen vähän. Vaimo kun hoitaa heillä digitaalisen asioinnin.
Niin tyytyväinen kuin Lehtojärvi puhelimeensa onkin, häntä kismittää se, että monet kauppojen tarjoamat edut ovat mahdollisia vain älykännykän omistajille ja kaupan sovelluksen ladanneille.
– Viimeksikin jäi kahvit kassalle, kun en tiennyt, että tarjous koski vain älypuhelimen käyttäjiä, hän harmittelee.
Hän pitää tätä asiakkaita syrjivänä, ja uskoo, ettei hän ole suinkaan ainoa, joka ei halua älypuhelinta. Kaikki sitä eivät edes pysty käyttämään, vaikka haluaisivatkin.
Päivittäistavarakauppojen linja on kuitenkin yksiselitteinen: asiakkaita ohjataan käyttämään mobiilisovelluksia. Edelleen kaupoilla on myös tarjouksia, jotka koskevat kaikkia, tai vähintäänkin heitä, joilla on kaupan oma etukortti. Mobiilisovelluksen ladanneille tarjotaan kuitenkin kohdennettuja erikoisetuja.
Keskon Varsinais-Suomen aluejohtaja Janne Virtanen sanoo, että sovelluksen kautta pystytään tarjoamaan etuja, jotka perustuvat henkilön omaan ostomääriin tai -käyttäytymiseen. Lisäksi on etuja, jotka pitää aktivoida sovelluksessa.
– Mutta on myös niitä tarjouksia, jonka saavat kaikki.
Turun osuuskaupan asiakkuuspäällikkö Anna Sainio sanoo, että digitaaliset etukupongit ovat useimmiten kertaluontoisia, ja järjestelmäteknisistä syistä niitä ei voida tarjota pelkän etukortin haltijalle. Asiasta tulee heille Sainion mukaan harvoin palautetta. Hän sanoo, että sovelluksen kautta osuuskauppa voi tarjota asiakasomistajilleen palveluja ja etuja digitaalisesti yhteen kanavaan koottuna.
– S-mobiilin aktiivisten käyttäjien määrä on koko ajan kasvussa.
Myös Lidlissä uskotaan digitaalisuuteen. Lidlin etuohjelmasta vastaava osastopäällikkö Noora Kiljunen sanoo, että etuohjelma on saatavilla pelkästään älypuhelimeen, ja edut ovat käytettävissä sovelluksen kautta. Kiljusen mukaan sovellus on digitaalinen versio asiakaskortista, mikä on hänen mielestään tätä päivää.
– Digitaalisen palvelun avulla pystymme tarjoamaan ajankohtaisempia palveluita ja alennuksia valikoituihin tuotteisiin.
Tokmannin etuohjelmaan liittynyt asiakas saa tarjoukset ja edut joko mobiilisovelluksella tai ilmoittamalla puhelinnumeronsa kassalla. Sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen sanoo, että joitain tarjouksia saa kuitenkin vain sovelluksella.
– Niitä ei pysty teknisesti muuten tarjoamaan. Lisäksi haluamme, että asiakas saa lisäetua siitä, että hän on ladannut sovelluksemme.
Mikkonen kuitenkin korostaa, että he haluavat palvella yhtä lailla myös niitä asiakkaita, joilla ei ole älykännykkää.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston asiantuntija Ville Rantala sanoo, että yhdenvertaisuuslain näkökulmasta olennaista ovat ne syyt ja olosuhteet, joiden vuoksi henkilö ei voi saada mobiilisovelluksessa tarjottavia alennuksia. Esimerkiksi, jos syynä on se, ettei henkilö halua hankkia älypuhelinta tai sovellusta, joita etujen saaminen edellyttäisi, kyse ei ole silloin lain mukaan syrjivästä toiminnasta.
Sen sijaan yhdenvertaisuuslaki velvoittaa palveluntarjoajia, kuten päivittäistavaraketjuja, tekemään kohtuulliset mukautukset sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla on alentunut toimintakyky esimerkiksi iän tai vammaisuuden vuoksi.
– Jos henkilö ei siis voi käyttää älykännykkää vammansa, toimintarajoitteensa tai terveydentilansa vuoksi, hän voi olla oikeutettu kohtuullisiin mukautuksiin. Pyynnön voi esittää palveluntarjoajalle.
Rantala kuitenkin korostaa, että mukautusvelvollisuus on aina arvioitava tapauskohtaisesti.