MEIDÄN POPPOO
Loimaa/Parkki
Marju Hirvonen
Muutaman miehen porukka kokoontuu Parkissa kymmenen viikon välein päivittämässä kuulumisia ja muistelemassa menneitä. Tällä kertaa munkkikahveella oli neljä miestä, mikä on yli puolet porukasta.
Nämä herrasmiehet ovat vanhoja työkavereita.
– Olimme kaikki töissä Martekissa jo 90-luvulla. Vuonna -97 aloitimme kimppaloton pelaamisen. Yhdeksän numeron järjestelmä plus jokeri, kymmenen viikon kestona, vuodesta toiseen samat numerot, Antero Laaksonen taustoittaa porukan historiaa.
Suuria voittoja ei kuulemma ole kohdalle osunut.
– Aika pahasti olemme tappiolla, mutta hyvä seura korvaa rahallisen menetyksen ja hyvään tarkoitukseen rahat ovat menneet, kansanterveydelle kannatusta.
Vuoden 2014 alusta porukka on kokoontunut Parkissa.
– Enää emme olleet samassa työpaikassa, mutta halusimme edelleen pitää yhteyttä. Kaikki nämä vuodet olemme tavanneet kymmenen viikon välein. Suurella todennäköisyydellä yhteydenpito olisi jo hiipunut, jos ei olisi jämptisti sovittu systeemiä.
Porukkalotto päättyi, kun Veikkaukselle tuli pakollinen tunnistautuminen, mutta säännöllinen kokoontuminen jatkuu.
– Minä huolehdin aikanaan lottohommasta, ja itsevaltiaan linja jatkuu. Minä päätän, milloin porukka kokoontuu ja lähetän siitä muille viestin, Laaksonen ilmoittaa.
Muut hymyilevät ja nyökyttelevät hyväksyvästi.
Kovin pienestä syystä ei tapaamista jätetä välistä, kun muuten ei tule enää nähtyä. Poppoon sosiaalinen tapahtuma kestää tunnista kahteen, mikä riippuu käsiteltävien asioiden määrästä. Vakioaiheina muistellaan vanhoja hyviä työaikoja ja ruoditaan ajankohtaisia maailman asioita. Ajoittain kuulemma ihan asiaakin, vaikka suurin osa on höpölöpöjuttuja. Isompia riitoja ei pääse syntymään.
– Ei ole paljon painokelpoista juttua, Laaksonen huomauttaa.
Timo Koski vinkkasi lehdelle porukasta, mutta ei kertonut siitä muille etukäteen.
– Timon rohkeus yllätti, että uskalsi pimittää tämän vinkin, muut hämmästelevät nauraen.
– Timon unet ovat oleellinen keskustelun aihe, ja sattuu hänelle päiväaikaankin tavallista enemmän kaikenlaista. Muille ei sitten juuri mitään tapahdukaan, Arto Molander mainitsee.
Kosken sanotaan olevan ratkaisukeskeinen keskustelija, jonka puheita muut ovat oppineet suodattamaan.
– Emme keskeytä, annamme puhua ihan rauhassa. Kun Timo lyö faktat pöytään, on pakko antaa periksi, muuten ei juttu edisty, muut kertovat lähes yhteen ääneen.
Kaikilla jäsenillä on suvaitsevainen ote asioihin.
– Siihen nähden, miltä porukka näyttää, puhutaan vielä ihan järkeviä, Laaksonen tiivistää.
– Ja ohimennen jopa sivistämme toisiamme, Esko Kaitala jatkaa.
Miehet lähettävät terveiset poissaolleille jäsenille.
– On varmasti vaikeaa, kun ei ollut paikalla. Kateuden määrä on todennäköisesti valtava.
Sarja kertoo täkäläisten ihmisten epävirallisista porukoista. Vinkkaa toimitusta teidän poppoosta: toimitus@loimaanlehti.fi tai 050 513 0344.