LOIMAA/PAPPINEN EU:n maatalousrahoituskausi 2023–2027 on tuonut EU:n liittymisen jälkeen suurimman muutoksen viljelijöille ja maatalouden tukia valvoville virkamiehille. Kauden alkaessa otettiin käyttöön satelliittivalvonta ja monitorointi, joiden avulla seurataan viljelijöiden peltotoimenpiteitä ja määritetään peltolohkojen tukikelpoisuutta.
– Se on ollut todella iso mullistus, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutuyksikön johtava asiantuntija Maarit Solla toteaa.
Hyvänä puolena uudessa tekniikassa on se, että valvonnan tarve on sen myötä vähentynyt ja lisäksi viljelijät pystyvät muuttamaan tukihakemuksiaan. Mutta turhiakin selvityspyyntöjä vielä tehdään, sillä tekoälyn toiminnassa on edelleen kehittämisen varaa.
Solla on työskennellyt maaseutuasioiden parissa vuodesta 1991 alkaen hänen valmistuttuaan Mustialan opistosta agrologiksi. Ensimmäiset viisi vuotta hän toimi maaseutuasiamiehenä Ruskon ja Vahdon kunnissa. Keväällä 1995 hän otti vastaan ensimmäiset EU-ajan tukihakemukset, paperisina lomakkeina tietenkin. Koska asia oli uusi viljelijöille, he toivat hakemuksensa henkilökohtaisesti kunnantoimistolle.
– Jonot kiertelivät pitkin toimistoa, Solla muistelee.
Alun perin hän ei suunnitellut virkamiehen uraa, mutta jäi työpaikan saatuaan sille tielleen, vaikka sanookin, ettei valvontatyö ole aina helppoa.
Hänen nykyisessä tehtävässään maaseutuyksikön johtavana asiantuntijana keskeisessä roolissa on muun muassa ympäristökorvaus ja sen valvonta. Käytännössä työ on kesäisin ja syksyisin peltovalvonnan ja laadunarvioinnin maastokäyntejä. Talvella sitten saatetaan valvonnat loppuun ja tehdään asiakirjavalvontaa. Sollan mukaan valvonnassa ilmenee vain harvoin suuria puutteita.
– Aika yleisiä ovat esimerkiksi lohkomuistiinpanopuutteet, jotka ovat hankalia, koska kirjattavaa on niin paljon.
Myös viljavuustutkimukset vanhenevat toisinaan epähuomiossa, koska ne pitää uusia ympäristökorvausta varten viiden vuoden välein. Yleisesti ottaen Sollan mielestä valvonta on aika tiukkaa, sillä esimerkiksi lannoitusrajat ovat kaikki lakisääteisiä ja sidottu ehdollisuuden kautta tukiin.
Sollalle itselle ympäristöasiat ovat tärkeitä, ja hän kokee, että pystyy vaikuttamaan niihin valvovana virkamiehenä. Hänen työssään korostuu myös elintarviketurvallisuus.
– Ja yksi tärkeä puoli on se, että tukirahat tulevat valvonnan myötä kohdennettua oikein.
Uusi rahoituskausi toi mukanaan uuden työllistävän vaikutuksen satelliittiseurannan laadunarvioinnin myötä. Se on Maarit Sollan mukaan tuonut lisätyötä erityisesti Varsinais-Suomeen. Hän arvioi laadunarvioinnin painottuvan tänne, koska maakunnassa on paljon monipuolista maataloutta. Toinen suurempi alue on Etelä-Pohjanmaa.
– Koko Suomessa laadunarvioinnissa oli vuonna 2024 mukana reilu 7 600 lohkoa ja niistä lähes 2 500 Varsinais-Suomessa.
Solla kertoo laadunarvioinnin koostuvan peltolohkorekisterin, hakemusjärjestelmän ja satelliittiseurannan laadunarvioinnista. Viime vuonna arviointiin liittyvien maastokäyntien perusteella tarkastajat lähettivät korjausehdotuksia peltotukihakemuksiin.
– Korjauskehotukset koskivat muun muassa tukihakemukseen kirjattuja kasveja sekä peruslohkojen ja kasvulohkojen rajoja.
Jotta virkamies kykenee säilyttämään läheisen kosketuksen viljelyyn, Solla viljelee puolisonsa kanssa Pappisissa pientä luomuviljelytilaa harrastuksenomaisesti.
– Välillä on hyvä saada omatkin sormet multaan.
Maatalouden rakennekehitystä hän pitää huolestuttavana. Vuodesta 2000 maatilojen määrä on lähes puolittunut Varsinais-Suomessa. Kun 25 vuotta sitten tiloja oli 8 500, vuonna 2023 perustulotukea hakeneita oli enää noin 4 400. Rakennetuet ovat hänen mukaansa ohjanneet kasvattamaan tilakokoja. Solla itse taas on sitä mieltä, että tiloja soisi olevan kaiken kokoisia, mikä tasaisi riskiä muun muassa huoltovarmuuden kannalta. Lisäksi moninaiset tilat ovat hänen mielestään rikkaus.
Hän toivoisi myös, että alkutuottajien arvostus näkyisi enemmän heidän saamissaan tuotoissa, sillä nyt ne menevät usein vain toiminnan ylläpitämiseen.
– Olen huolissani viljelijöiden jaksamisesta, sillä tukiviidakko ja ympäristöön liittyvät paineet ovat melkoiset.
Solla sanookin, että samaan aikaan, kun viljelijöiden pitää tuottaa laadukasta ruokaa ja saada siitä toimeentuloa, heitä syyllistetään usein syyttä ympäristöasioista. Tuet pitävät sisällään paljon ympäristötoimia, joita viljelijät toteuttavat arjen työssään.
– Ammatti ei ole mikään helppo, ja siksi palkan pitäisi olla sen mukainen.