ORIPÄÄ Mäkilän tilalle Oripäähän valmistui uusi 3 000 neliön vapaaporsitussikala vuoden vaihteessa.
Tilalla on sikalapinta-alaa nyt kaikkiaan 13 000 neliötä, kahdessa eri paikassa. Tilan edeltävä sikalainvestointi, porsaiden välikasvattamo, valmistui vuonna 2019.
– Vapaaporsituksessa emakko ei ole häkissä kiinni, vaan vapaana, tilan isäntä Jari Mäkilä havainnollistaa ja sanoo, että perinteisessä häkkiporsituksessa eläin ei käytännössä pääse liikkumaan muuta kuin ylös ja alas.
Puhutaan eläinten hyvinvoinnista.
– Jos tätä hommaa aikoo jatkaa, on pakko olla mukana näissä eläinten hyvinvointiasioissa.
Mäkilän investointipäätökseen vaikutti ennen kaikkea eläinsuojelulainsäädäntö ja vapaaporsituksesta saatava hyvinvointituki.
– Ilman tukipolitiikkaa kukaan ei rakentaisi näitä Suomessa, hän huomauttaa ja havainnollistaa, että sikatalouden perustuki on hänen tilallaan noin 30 000 euroa vuodessa.
Loimaan maaseutupalvelujen johtava maaseutuasiamies Markku Paija kertoo, että vastaavat investoinnit ovat yleistyneet viime vuosina.
– Tiloille myönnettävä investointituki ja hyvinvointikorvaus ovat kannustaneet tiloja parantamaan emakoiden porsimisolosuhteita.
Hän kertoo, että Loimaalla emakoista on vapaaporsituksessa 59 prosenttia, Oripäässä täydet sata ja Pöytyällä 48 prosenttia.
– Yhteensä alueella 88 prosenttia emakoista on jo siirtynyt vapaaporsitukseen.
Mäkilä pitää Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä verrattain tiukkana.
– Suomessa sioilla on 30–50 prosenttia enemmän tilaa kuin muissa EU-maissa.
Hänen mukaansa jo aiemmat uudet eläinsuojelumääräykset lihasikojen puolelle aiheuttivat sen, että tilan eläinmäärää jouduttiin pienentämään kymmenellä prosentilla.
Tällä hetkellä tilalla on emakoita 850. Lihasikoja myydään noin 5 500 vuodessa. Mäkilä kertoo, että vapaaporsitusinvestoinnin myötä tilan eläinmäärä kasvoi hiukan.
Sikalainvestoinnin takia Mäkilän tila sai eniten maataloustukia Loimaan seudulla viime vuonna. Noin 900 000 euron tukisummasta rakenne- eli investointituki muodosti runsaat 600 000 euroa (LL 8.4.).
– Joskus voisi julkista tiedot myös siitä, paljonko maatiloilla on velkaa, Mäkilä naurahtaa.
Hän muistuttaa, että noin 2,5 miljoonan euron sikalainvestointi toi myös työtä paikallisille. Hän havainnollistaa, kuinka sikalan elementit tuotiin Oripäästä ja sikalan rakensi paikallinen rakennusfirma. Sähköt asensi oripääläinen yrittäjä. Betoniasema puolestaan löytyy parin kilometrin päästä.
– Suuri osa rakentajista tuli 15 kilometrin säteeltä.
Tilanpidon ohella Mäkilää työllistävät alan luottamustehtävät, joissa hän ollut mukana 19 vuotta. Vuodesta 2019 hän on toiminut varapuheenjohtajana HK Foods oyj:n hallituksessa.
Mäkilä aloitti viljelyn vuonna 1995 Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Hän osti kotitilansa vuonna 2003, ja vuonna 2005 tila yhtiöitettiin.
Yhtiömuodon hyödyt liittyvät ennen kaikkea ison investoivan maatilan rahoitukseen, kuten lainansaantiin.
– Ei näitä pysty pyörittämään henkilökohtaisella verotuksella.
Samaan aikaan rakennemuutos on edennyt, ja tilojen koko kasvanut.
– Kun aloitin, emakkosikaloiden keskikoko oli noin 40 eläintä, nyt se on HK:lla noin 400, Mäkilä suhteuttaa ja sanoo, että jokainen voi itse päättää, onko tässä rakennemuutoksessa mukana vai ei.
Mäkilä joutuu työurallaan miettimään ainakin vielä yhtä mahdollista sikalainvestointia, sillä hän muistuttaa, että vuoden 2028 alusta alkaen tiineille emakoille vaaditaan nykyistä enemmän tilaa.
– Pitäisi taas keksiä jotain.
