LOIMAA Metsätaimiyhtiö Fin Forelia perustaa Virttaalle yksityisen männyn siemenviljelmän entisen taimitarhan alueelle.
Ensimmäiset vartepuut istutetaan tänä kesänä. Istutustyöt jatkuvat seuraavat 2–3 vuotta. Valmiita vartepuita siirretään Virttaalle Fin Forelian taimitarhalta Kerimäeltä, ja puita siirretään sitä mukaan, kun ne ehtivät kasvaa.
Istutettavat vartepuut ovat kolmen vuoden ikäisiä ja yli puoli metriä korkeita.
– Fin Forelian toimitusjohtaja ja pääomistaja Timo Salminen on ostanut maa-alueet Tapio Palvelut oy:ltä, Fin Forelian liiketoiminnan kehityspäällikkö Anne Immonen taustoittaa.
Pohjan Taimi oy:n taimitarhatoiminta Virttaalla päättyi viime vuonna. Immonen kertoo, että alueelta on jo purettu vanhan taimitarhan kasvihuoneet.
Kyse on taimiyhtiönä tunnetulle Fin Forelialle uudesta aluevaltauksesta, sillä siemenviljelmä on sen ensimmäinen.
– Suomessa on tähän saakka ollut kaksi tuottajaa: Siemen Forelia oy ja Tapio Palvelut, Immonen havainnollistaa ja sanoo Fin Forelian Virttaan siemenviljelmän eroavan kilpailijoistaan siinä, että se on ensimmäinen kokonaan yksityisellä rahalla perustettu viljelmä.
Virttaan viljelmän perustaminen maksaa noin 300 000 euroa.
– Haluamme olla taimituotannon lisäksi mukana siemenviljelyssä.
Immonen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa metsäklusteri kantaa isomman vastuun metsänjalostuksesta, kun taas Suomessa se on ollut tähän saakka pitkälle valtiorahoitteista.
– Toki kyse on meille myös bisneksestä.
Virttaan tulevan siemenviljelmän alue on noin 15 hehtaaria, joskin varsinaisen viljelmän työala voi jäädä hieman pienemmäksi.
Immonen kertoo, että viljelmällä hyödynnetään jalostuksessa varttamistekniikkaa.
– Ensin on perusrunko, johon liitetään tarkkaan valitusta puusta varteoksa. Varteoksa liitetään perusrunkoon varttamistekniikalla. Kun varte kasvaa, tästä varteoksasta tulee uusi latva vartetaimelle, ja perusrungon latva poistetaan leikkaamalla.
Vartepuut saavat kasvaa avotaivaan alla, ja istuttamisen jälkeen luonto hoitaa osaltaan tehtävänsä.
– Siemenviljelmällä pyritään siihen, että viljelmälle valitut yksilöt pölyttävät toisiaan mahdollisimman paljon, jolloin saadaan syntymään keskimääräistä parempaa perimää. Viljelmän ikääntyessä viljelmän sisäisen pölytyksen osuus kasvaa ja sitä tavoitellaan. Koska siemenviljelmät ovat avotaivaan alla, on luonnollista, että mukaan tulee pölytystä ympäröivistä metsistä. Siitepölyä voi tulla kaukaakin.
Työ on pitkäjänteistä, sillä ensimmäisiä siemensatoja päästään korjaamaan Virttaan viljelmältä 12–15 vuoden kuluttua.
Immosen mukaan tavoitteena on tuottaa kasvuominaisuuksiltaan, terveydeltään ja kestävyydeltään parempia puita. Metsänomistajien kannalta olennaista on muun muassa se, että jalostuksella tähdätään puun kasvunopeuden parantamiseen.
– Metsän kiertonopeus voi lyhentyä jopa 20 vuotta, Immonen arvioi ja lisää, että paremman siemenen avulla metsähehtaarilta saatetaan pystyä korjaamaan yhden rekkakuormallisen verran enemmän puuta.
Perustettavalle siemenviljelmälle tehdään ensin maanmuokkaustöitä, kuten kyntö ja nurmiseoksen kylvö. Sen jälkeen paalutetaan vartepuiden paikat tietyin välimatkoin.
Immonen sanoo, että puut istutetaan Luonnonvarakeskuksen määrittelemistä männyn vartteista ja myös sen määrittämässä järjestyksessä.
– Luonnonvarakeskus laskee, mikä vartepuu istutetaan minkäkin viereen.
Puiden kasvaessa niitä muun muassa leikataan, harvennetaan ja tarvittaessa poistetaan esimerkiksi taudeille alttiit yksilöt.
– Viljelmä vaatii vuosittaisia hoitotoimenpiteitä.
Immonen kertoo, että Virttaan siemenviljelmä on jo ilmoitettu Ruokavirastoon ja virasto osaltaan valvoo, että viljelmän tuotanto on aikanaan lainsäädännön mukaista.
– Viljelmän hyväksyntä hyväksytyksi siemenviljelmäksi tapahtuu muutama vuosi sen jälkeen, kun viljelmä on istutettu ja se on vakiintunut.
Siemenviljelmän työllisyysvaikutuksia ei voi verrata siihen, mitä taimitarha oli aikoinaan.
– Meillä on kuitenkin tarve löytää paikallinen yhteistyökumppani, joka tulee hoitamaan muun muassa alueen niitot ja lannoitukset, Immonen sanoo.
Myös käpyjen eli siementen keruu on isompi savotta vuosien kuluttua.
Immoselle Virttaan entisen taimitarhan alue on entuudestaan tuttu, sillä hän toimi taimitarhan johtajana 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.
– Tämä on minun viimeinen palvelukseni Virttaalle, hän naurahtaa ja huomauttaa, että kun Virttaan siemenviljelmä tuottaa ensimmäiset siemenensä, hän on jo eläkkeellä.
Virttaan siemenviljelmästä uutisoi aiemmin Metsälehti (6/2025).