Perinteiset merkkipäivät ovat vuosisatojen saatossa saattaneet siirtyä päivästä toiseen, yleensä kristinuskoon tai viralliseen ajanlaskuun liittyvien päätösten myötä. Toisaalta jotkin perinteiset merkkipäivät ovat ajan saatossa säilyttäneet paikkansa, mutta saaneet uusia sisältöjä tapojen muuttuessa.
Annan päivää vietetään nykyään 9.12. Ennen vuotta 1708 Annan päivää vietettiin kuitenkin Suomessa 15.12. ja muissa Euroopan maissa 14.12. Lusian päivä on kalenterissa puolestaan edelleen paikallaan, 13.12. Lusian päivän vietto ei ole kuitenkaan vanha suomalainen kansantapa, vaan sen juuret ovat Ruotsissa Pyhän Lucia Neitsyen kultissa.
Vanhan suomalaisen perimätiedon mukaan Lusian yö, Annan aatto – 13. ja 14. joulukuuta välinen yö oli vuoden pisin. Talvipäivänseisaus on nykykalenterin mukaan 22.12., mutta ennen siirtymistä gregoriaaniseen kalenteriin vuonna 1582 talvipäivänseisaus osui 12. päivään joulukuuta. Juliaanisen kalenterin vuotuisen virheen vuoksi vuoden pisin yö osui 13. ja 14. päivän välille 1300-luvulla. Kustaa Vilkuna katsoo tämän ajoittavan perinteiset vuoden pisimpään päivään liittyvät sananlaskut ainakin 600 vuotta vanhoiksi.
Lusian yöhön ja Annan aattoon liittyy hauskoja sananparsia, jotka kuvaavat yön pituutta, kuten: Lutun yö, Annan aatto, kukko kolmasti orrelta puttoo. Ruotsissa väitettiin Lucian yön olevan niin pitkä, että lehmä nälissään jyrsii parsipalkin kolmasti poikki.
Elsa Hietala
Suomen maatalousmuseo Sarka