Loimirannan ja Helsingin Pankin ja rautatien välissä toimi Shell-huoltoasema. Huoltoaseman sivuhuoneessa toimi Matkahuolto. Oliko Tanhuanpää jo silloin aseman hoitajana? Ensimmäiset linja-auton odotuksen olen istunut siellä. Matkahuolto ja sen vieressä oleva kioski olivat suosittuja. Muistan, kuinka Masken kanssa päivystimme asemalla ja Kolkkalan Jussi tuli tankkaamaan hienoa Velocette 350-kuutiosenttistä moottoripyöräänsä. Ihmettelin vähän, kun Jussi lorautti pienestä pullosta jotain bensan sekaan. Maske tiesi: se panee risiiniöljyä, katos se voitelee hyvin ja tulee lissää puristusta. Tiätty!
Oliko Anttila jo silloin Shellin johtajana? Ainakin silloin, kun Shell siirtyi Sikoniitylle. Siellähän Eljas teki talvisin hienoja jääveistoksia huoltoaseman pihaan.
Toisella puolen tietä olikin Oskari Heikkilän iso ja komea liiketalo. Ensin se puinen nikkarityylinen osa, joka on jo purettu. Tiilinen ja rapattu tavaratalo tehtiin myöhemmin. Siinä on nykyään Oskarinpiha-kerrostalo, jossa on komeita asuntoja.
Tavaratalon nimi on ansaittu. Siellä oli rautaosasto Väinö Kosken osaavissa käsissä. Myös urheilutarvikkeita myytiin. Ostin silloiselta apulaiselta jalkapallon. Kaunis tyttö meni naimisiin Pietilän Matin kanssa. Hyvä niin.
Koskella oli komea omakotitalo sairaalan lähellä. Pihan tiilinen varastorakennus toimi sodan aikana pommisuojana. Sinne olisi Mamman ja Pappan pitänyt juosta hälytyksen tullessa.
Rautaosaston jälkeen oli kotitalousosasto. Kuppeja, lautasia, pöytätuukeja. Keskeltä osastoa lähti portaat ylös tukkuosastolle, vastaavana Hannu Lampo. Siellä asioivat kyläkauppojen miehet ja naiset. Kauppa kävi hyvin. Hannu muisteli, että Penninkulman kauppaan meni paljon sokeria ja hiivaa. Mahdettiin leipoa usein.
Joulun ajaksi puuosaan taloa perustettiin joulumyymälä. Myöhemmin elintarvikeosasto. Silloin maitotuotteet tarvitsivat omat tilat. Suorannan Terttu ja Raidan tyttö olivat minun aikana töissä tai kesäapulaisina. Näin asiat hyvin apteekin ikkunan takaa. Maito-osastollehan oli avattu oma sisäänkäynti Vesikoskenkadun puolelle. Minutkin hälytettiin sinne kerran, kun Kosti Tanner oli saanut kohtauksen.
1960-luvulla avattiin vielä maatalousosasto Vesikoskenkadun puolelle. Seinään avattiin näyteikkunat, ja vilkasta oli. Kaukasukulainen Nurmisen Heikki oli maatalousosastolla töissä.
Selinin talo ja Munton kioski, samoin kuin Kuvajan Nakki-Mitsi oli jo käsitelty juttusarjan alussa. Hyvät muistot on myös Leutoahon Rauhan Uudesta Kuvaamosta.
Talo on hävinnyt tai hävitetty, kuten Loimaalla on tapana.
Matti Pulli