KASVUKAUSI Viime viikolla alkaneet sateet ovat olleet elintärkeitä kaikille viljelykasveille.
Sateet ovat elvyttäneet erityisesti kuivuudesta kärsineitä nurmia sekä viljakasvustoja. Sateiden ansiosta nurmien kasvu ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen on lähtenyt käyntiin ja viljakasvustotkin ovat alkaneet vihertyä.
Viljoista sateista ovat hyötyneet erityisesti viimeiseksi kylvetyt kasvustot, mutta kuivuuden polttamia kasvustoja eivät sateet enää pelasta. Sateiden haittana voi olla jälkiversonta ja jälkiorastuminen harvoissa, epätasaisesti orastuneissa viljakasvustoissa.
Pro Agria Keskusten liiton kasvitilannekatsauksen mukaan pitkäaikainen kuivuus on ehtinyt aiheuttaa merkittäviä satomenetyksiä. Eteläisimmässä Suomessa sadonmenetykset ovat suurimmat ja sadot ovat jäämässä puoleen normaalista.
Säilörehu on saatu korjattua maan etelä- ja keskiosissa. Sato arvioidaan määrältään välttäväksi suuressa osassa maata. Etelä-Suomessa säilörehun laatu vaihtelee välttävästä hyvään.
Säilörehun toisen sadon kannalta viime päivien sateet ovat olleet tärkeitä, sillä nurmien kasvuun lähtö ensimmäisen niiton jälkeen on ollut huonoa koko maassa kuivuuden takia.
Ensimmäisiä kuivaheiniä on jo päästy korjaamaan Etelä-Suomessa, ja korjuun arvioidaan pääsevän kunnolla käyntiin tällä viikolla maan keskiosia myöten. Kuivaheinäsadon arvioidaan jäävän keskimääräistä pienemmäksi lähes koko maassa.
Kuivaheinäsadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi useimmilla alueilla lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta ja Satakuntaa, jossa kuivuus on koetellut pahimmin kasvustoja. Sadon laatuun vaikuttavat kuitenkin eniten sadonkorjuun aikaiset säät.
Kevätvehnä ja ohra ovat tulossa tähkälle Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiseksi kylvetyissä kasvustoissa.
Etelä-Suomessa ensimmäiset kaurakasvustot ovat tulleet röyhylle. Kevätviljakasvustot ovat huonoja eteläisimmässä Suomessa ja muualla maassa välttäviä. Aikaisin kylvetyt kasvustot ovat parhaimmassa kasvussa.
Rehuohran, kauran ja kevätvehnän sadon arvioidaan jäävän Etelä-Suomessa 40–60 prosenttiin tavanomaisesta. Mallasohran sadon arvioidaan jäävän noin puoleen tavanomaisesta useimmilla alueilla.
Rukiin kukinta on jo päättynyt Etelä- ja Keski-Suomessa. Ruiskasvustot ovat kunnoltaan välttäviä tai tyydyttäviä.
Syysvehnä on tähkällä Etelä-Pohjanmaata myöten. Syysvehnäkasvustot ovat kunnoltaan välttäviä suuressa osassa maata.
Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa syysviljakasvustot ovat kärsineet kuivuudesta ja suuri osa kasvustoista on huonokuntoisia.
Muun muassa Varsinais-Suomessa syysviljasatojen arvioidaan jäävän 30–60 prosenttiin normaalista sadosta. Parhailla Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan lohkoilla ruissato arvioidaan tavanomaiseksi.
Monivuotisista peltokasveista parhaiten kevään kuivuudesta on selvinnyt kumina, jonka kasvu on tyydyttävää suuressa osassa maata. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kuminasato arvioidaan normaaliksi.
Härkäpapukasvustojen kunto vaihtelee eri puolilla maata. Kaikkein kuivimmilla alueilla Varsinais-Suomessa sato on jäämässä puoleen tavanomaisesta.
Ensimmäiset rypsi- ja kevätrapsikasvustot ovat aloittamassa kukintaansa Etelä-Suomessa. Kasvustot ovat kaikkein pahimmin kuivuudesta kärsineillä alueilla Varsinais-Suomessa huonokuntoisia.
Öljykasvien sadon arvioidaan jäävän Varsinais-Suomessa 30–50 prosenttiin tavanomaisesta.
Sokerijuurikaskasvustot ovat hyvin vaihtelevia. Varsinais-Suomessa löytyy sekä huonoja että tyydyttäviä kasvustoja.
Varhaisperunan nostot käynnistyivät kesäkuun alussa ja ovat nyt parhaimmillaan. Sadon määrä ja laatu arvioidaan normaaliksi.
Kesä- ja varastoperunakasvustot ovat kärsineet kuivuudesta ja niiden kasvu arvioidaan välttäväksi. Nyt saadut sateet parantavat sato-odotuksia, jotka vaihtelevat 60–100 prosenttia keskimääräisestä.
Katsaus on laadittu Pro Agria Keskusten antamien tietojen pohjalta.
