Antti Aarnio-Wihuri: Vilakone laajentaa Loimaalla

0
Antti Aarnio-Wihuri (oik.) tutustui Loimaalla myös Sarka-museoon. Oppaina museon hallituksesta Olavi Ala-Nissilä ja Tiina Perho sekä Ruokamuseon Laika Nevalainen.

Loimaa/Lamminkatu
Kati Uusitalo
– Vilakoneen viime vuosi meni erittäin hyvin,Wihuri-konsernin pääomistaja Antti Aarnio-Wihuri luonnehtii Wihuri-konsernin omistaman loimaalaisen yrityksen tilaa.

Ympäristönhoitokoneita valmistavalla Vilakoneella kauppa käy jopa niin hyvin, että tehtaalla podetaan tilapulaa.

– Tilat loppuu kesken. Suunnitelma on, että tehdään yksi rakennus lisää.

Vielä ei ole varmaa saadaako rakentaminen valmiiksi tänä vuonna vai meneekö valmistuminen ensi vuoden puolelle.

Yrityksen valmistamat koneet ovat omistajan mielestä niin hyviä, että niille ja Vilakoneen osaamiselle on käyttöä ympäri maailmaa. Viimeksi Willeille on avattu markkinoita Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

– Ne ovat älykkäitä laitteita. Peruskoneeseen voi liittää monenlaisia työkaluja. Wille on meidän maatilallakin varmaan eniten käytetty kone, hän arvioi ja heittää esimerkin.

Ennen traktorit ja muut koneet pestiin heidän tilallaan pihassa, mutta nyt kun Willeen saa vesisäiliön ja painepesurin, Wille ajetaan pellon reunaan ja koneet pestään siellä.

– Multa jää siten sinne mihin se kuuluukin, pellolle.

Wihuri osti Vilakoneen 2003. Loimaata Antti Aarnio-Wihuri pitää virkeänä paikkana ja on ihmetellyt seudun yrityksiä ja teknologiayritysten kasvua.

– Teknologiayritykset ovat hurjasti kasvaneet jopa sinä aikana kun me olemme olleet täällä.

Hänen mielestään Loimaan sijainti on hyvä: Turkuun on lyhyt matka, samoin Tampereelle, eikä Poriinkaan pitkä matka ole.

– No Helsinkiin on se parin tunnin matka, mutta Helsinkihän onkin vähän syrjässä, hän sanoo pilke silmäkulmassa.

Etu on sekin, että Loimaan ympärillä on iso maaseutu. Sitä ja seudun yrittäjähenkistä porukkaa, jota seudulla täytyy Aarnio-Wihurin mukaan pakostakin olla, kun on niin menestyviä yrityksiäkin, hän pitää Loimaan menestyksen avaimina.

– Laatua, laatua, laatua. Sillä Suomi pärjää, että jokainen yrittää tehdä parhaansa ja tehdään hyviä, korkealaatuisia tuotteita, joista saadaan korkea hinta.

Sarka yllätti Antti Aarnio-Wihurin

Loimaa/Sarka-museo

Kati Uusitalo

– Teillä on hieno museorakennus täällä, Antti Aarnio-Wihuri sanoo ensitöikseen Suomen maatalousmuseo Sarassa.

Wihuri-konsernin pääomistaja poikkesi maatalousmuseoon vähän kuin jälkiruoaksi, kun oli ensin kahvitellut Wihurin omistaman Vilakoneen henkilökunnan kanssa 80-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi.

Museota esittelivät Aarnio-Wihurille museosäätiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä ja hallituksen jäsen Tiina Perho sekä museonjohtaja Sami Louekari ja Ruokamuseon projektisuunnittelija Laika Nevalainen.

– Mitä muuta Suomen historia on kuin maatalouden ja maaseudun historiaa, Ala-Nissilä suhteutti museon arvoa.

– Hävettää, että vasta nyt tulen ensimmäistä kertaa. Oli yllätys, että tämä oli näin hieno, Antti Aarnio-Wihuri summaa kierroksen päätteeksi.

Museotoiminta on hänestä tärkeää, sillä museoissa näkee miten ennen on ollut ja miten ennen on toimittu.

– Nykyään on jo paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet maaseudulla.

Hänelle itselleen moni museon esine oli tuttu ja monesta hänellä oli ihan omakohtaista kosketustakin ja tarinoita kerrottavaksi – kuten oppia siitä, miten kannatti veivata maatalous- ja maanrakennuskoneet aikanaan käyntiin, jos meinasi säilyttää peukalonsa. Veivi kun saattoi potkaista takaisin ja viedä sormen samalla.

Hyvän sään aikana -näyttelyssä silmään osui puolestaan esimerkiksi hallan vaikutuksia esitellyt taulu. Maallikolle halla ja pakkanen tarkoittavat samaa, mutta eivät 1940-luvulta pikkupojasta asti maataloustöitä tehneelle.

Asioilla onkin vissi ero – halla mitataan maan pinnasta, pakkanen parin metrin korkeudelta.

Aarnio-Wihuri sai mukaansa käsintehdyn vakan ja katsauksen sekä museoon että Loimaalle perustettuun yritys- ja teknologiapuistoon, jossa on vielä tilaa niin uusille osakkaille kuin Loimaalle sijoittuville yrityksillekin.

– Loimaan teknologiaklusteri työllistää 1 200 ihmistä ja kasvaa, Olavi Ala-Nissilä muistutti.