Loimijoki
Vesi on ollut maanantaista saakka tavallista paljon matalammalla Loimaalla Nahkatehtaan padon ja Vuolteen padon välillä Loimijoessa ja myös Kojonjoessa.
Asia on saanut lukijat kirjoittamaan Loimaan Lehden Kopit-tekstiviestipalstalle (s. 4) ja lehden saamien tietojen mukaan useat alueen asukkaat ovat myös ottaneet yhteyttä sekä Vuolteen padon omistavaan Sallila Energiaan että Ely-keskukseen.
– Reilun metrin alempana, arvioi eräs Hirvikoskella asuva lehdenlukija vedenpinnan tasoa keskiviikkona aamupäivällä.
Patoja on alkuviikolla korjattu niin Forssassa Kuhalankoskessa kuin alajuoksulla Loimaallakin. Sekä Ely-keskuksen että patojen omistajien edustajat kertovat, että aiemmista tapauksista on haluttu ottaa opiksi ja tehdä korjaustyöt padoilla samaan aikaan, jotta joen vesimäärän lasku haittaisi mahdollisimman vähän aikaa niin luontoa kuin joen virkistyskäyttöä.
Vedenpinnan olisikin pitänyt lähteä palautumaan jo tiistaina myös Loimaalla, mutta Forssan päässä juoksutusmääriä ei saatu nostettua aiottuun tahtiin.
– Meillä oli yhden luukun kanssa ongelmia tiistaina ja määrät saatiin palautettua vasta keskiviikkona aamulla maanantai-aamun tasolle, Forssan kaupungin va. kunnallistekniikan päällikkö Eero Seppänen sanoo.
Vedenpinnan palautuminen tulee alajuoksulla kestämään joitakin päiviä virtaamasta riippuen.
Sallila Energian liiketoimintajohtaja Raimo Prusi kertoo käyneensä jo kuukauden ajan keskusteluja joen muita patoja omistavien tahojen ja Ely-keskuksen kanssa kunnostuksista ja sen ajankohdasta. Sallila vastaa Vuolteen padosta Alastarolla.
Korjaustöillä oli vesilain valvojan siunaus.
– Ennalta arvioimme, että työt voidaan tehdä ilman lupakäsittelyä niiden lyhytaikaisuuden vuoksi, lakia valvova Hämeen Ely-keskuksen Ympäristöyksikön johtava asiantuntija Terhi Moilanen kertoo.
– Patojen korjaustöitä on ajoittain tehtävä joka tapauksessa ja ne aiheuttavat aina jonkin verran haittaa, Varsinais-Suomen Elyn johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipposen sanoo, mutta kiittelee, että tällä kertaa kunnostukset pystyttiin synkronisoimaan samanaikaisiksi.
– Lyhytkestoisuuteenkin tähdättiin, mutta se ei nyt onnistunut. Kun vedenpinnan taso pysyy nyt matalana aiottua kauemmin, myös sen vaikutus luontoon kasvaa. Totta on, että luonto nyt kärsii.
Loimijoesta löytyi muutamia vuosia sitten uhanalainen vuollejokisimpukka, jonka esiintymä muun muassa siirsi Alastarolta uudelle jätevedenpuhdistamolle rakennetun siirtoviemärin pois Loimijoen pohjasta kulkemaan joen ylittävän kevyen liikenteen sillan pohjassa (LL 10.2.2018). Samoin simpukkayhdyskunta siirrettiin toiseen paikkaan joessa Haitulan sillan remontin tieltä (LL 12.12.2017).
Triipposen mukaan simpukka saa jopa muutettua paikkaa lyhytkestoisen kuivuuden alta, mutta sanoo, että kalojen kutuun kuivuudella on vaikutusta.
Muutakin parannettavaa prosessista löytyy.
– Se on selvä miinus, että töistä ei ole kerrottu alueiden asukkaille.
Vuolteen padolla on vaihdettu alkuviikolla padon puisia neulasia, jotka pitävät vesimassoja takanaan padossa. Pisimmät, padon syvemmän puolen 5,4 metriä pitkät neulaset saatiin vaihdettua tiistaina ja eilen keskiviikkona oli menossa matalan puolen neulasten uusiminen.
Osa neulasista korvataan sen vuoksi, että nii
tä poistettiin talven tulvissa kokonaan, jotta vettä saatiin juoksutettua riittävästi.
– Talvella jouduttiin juoksuttamaan vettä niin paljon, että alajuoksulla padoissa neulasia piti pistää poikki, Terhi Moilanen sanoo.
Osa neulasista oli tullut käyttöikänsä päähän.
– Emme pysty vaihtamaan neulasia laskematta joen vedenpintaa. Uusia neulasia on mahdotonta saada paikalleen ilman, Raimo Prusi kertoo ja luonnehtii asiaa myös työturvallisuuskysymykseksi.
Veden pintaa pitäisi hänen mukaansa laskea samalla tavalla, vaikka neulasia vaihdettaisiin pienempikin määrä kerralla.
– Aiemmin emme voineet niitä vaihtaa, kun vettä oli niin paljon poikkeuksellisen talven vuoksi.
Hän harmittelee, että kunnostustöiden lykkääntyminen aiottua myöhemmäksi keväällä ja joenpinnan tason palautumisen viivästyminen voi nyt vaikuttaa ympäristöön.
Sallilassa ollaankin hänen mukaansa avoimia yhteiselle keskustelulle siitä, mitä tilanteen parantamiseksi voidaan tehdä.
– Selvitämme myös sen, jos voimme olla mukana esimerkiksi kalaston ja simpukkakannan säilymisen edellytysten parantamisessa.