VARSINAIS-SUOMESSA koronaepidemia on tähän mennessä noudattanut samaa kulkua kuin jokatalvinen kausi-influenssa. Koronavirustautiin sairastuneiden määrä alkoi kasvaa 8. maaliskuuta ja saavutti huippunsa 4. huhtikuuta. Sen jälkeen taudin esiintyvyys on laskenut.
– Testausmäärämme ovat koko ajan kasvaneet. Olemme madaltaneet kynnystä testiin pääsyyn, mutta silti saaneet saalista vähän. Oireettomia henkilöitä ei edelleenkään testata, koska siinä vaiheessa tartunta ei näy testissä, ylilääkäri Esa Rintala kertoo sairaanhoitopiirin tiedotteessa.
Nykyisin uusia sairaustapauksia todetaan alle kymmenen päivässä, mikä on alle kaksi prosenttia testatuista. Kaikilta sairaalaan hoitoon tulevilta, joilla on hengitystieoireita, tarkistetaan mahdollinen koronavirustartunta pikatestillä.
Tyksin erityisvastuualueella on ollut 13. toukokuuta mennessä 29 potilasta sairaalahoidossa ja heistä kahdeksan tehovalvontahoidossa. Eniten sairaalassa hoidetuissa on ollut 50–59-vuotiaita ja 70–79-vuotiaita. Koronaan on menehtynyt 12 henkilöä. Kuolleita on ollut eniten ikäryhmässä 80–89 vuotta. Nuoria sen sijaan on ollut sairaalahoidossa vain yksi.
OIREKUVALTAAN koronavirustauti on ollut kausi-influenssan kaltainen, mutta rajumpi. Tauti koettelee eniten ikäihmisiä ja henkilöitä, joilla on perussairauden vuoksi alentunut vastustuskyky.
– Suurin osa on selvinnyt taudista kotihoidolla ja särkylääkkeellä. Vaikeamman taudin sairastaneet ovat kärsineet esimerkiksi keuhkokuumeesta. Taudin pitkäaikaisvaikutuksista meillä ei ole vielä tutkimustietoa tarpeeksi pitkältä ajalta. Potilaat ovat kertoneet pitkään kestävästä väsymyksestä ja päänsärystä, Rintala sanoo.
VIRANOMAISET ovat onnistuneet jäljittämään koronaan altistuneita ripeästi Varsinais-Suomessa. Sairaanhoitopiirin tiedotteen mukaan yhteistyö perus- ja erikoissairaanhoidon välillä on toiminut hyvin. Sairastuneiden läheiset on saatu nopeasti selville ja asetettu karanteeniin kahdeksi viikoksi.
– Karanteenissa on ollut satoja ihmisiä. Lisäksi muut ihmiset ovat noudattaneet hyvin rajoituksia. Myös jatkossa merkitsee paljon, miten ihmiset käyttäytyvät. Esimerkiksi desinfiointiainepullot ja etäisyydet kaupoissa ja kahviloissa, yskiminen hihaan sekä isojen ihmisjoukkojen välttäminen ovat edelleen tarpeen, Rintala sanoo.
Jos ihmiset toimivat näin, Rintala uskoo epidemian hännän pysyvän matalana kesän yli. Hän pitää silti toisen aallon tuloa todennäköisenä.
– Jos matkustaminen lisääntyy esimerkiksi Ruotsiin, jossa epidemia edelleen on aktiivinen, pelkään taudin uudelleen voimistuvan. Myös alkusyksy ihmisten palatessa työpaikoille on mahdollinen uuden aallon ajankohta. Tällä tavoin tapahtui esimerkiksi sikainfluenssan kohdalla.
KORONAVIRUS saadaan paremmin estettyä, kun sille saadaan rokote. Tulevaisuudessa syksyn rokotteissa on mahdollisesti oma kausirokotteensa sekä koronaan että influenssaan.
Kuluneen talven taudeissa Rintala huomasi mielenkiintoisen piirteen: kun koronaepidemia alkoi, influenssakausi päättyi. Kumpikin leviää pisaratartuntana.
– Hyvin noudatetut ohjeet ihmisten liikkumisessa ja esimerkiksi käsien pesussa mahdollisesti vaikuttivat muiden virustautien esiintymiseen.