Hanhijoen kunnostukselle kirjattiin suuntaviivat

0
Valonian vesiasiantuntijat Katariina Yli-Heikkilä ja Jussi Aaltonen kuvailevat Hanhijoen vettä pohjavesivaikutuksen vuoksi kirkkaaksi mutta kylmäksi.

LOIMAA Hanhijoen valuma-alueen vesienhoidon yleissuunnitelma valmistui täksi kevääksi. Suunnitelman tilasi Varsinais-Suomen Ely-keskus ja laati Varsinais-Suomen kestävän kehityksen palveluverkosto Valonia.

Suunnitelman laatimisen tiimoilta pidetyissä yleisötilaisuuksissa nousi esiin maanomistajien huoli, rajaako suunnitelma pois esimerkiksi lietteen levittämisen valuma-alueella. Valonian vesiasiantuntijat Katariina Yli-Heikkilä ja Jussi Aaltonen painottavat suunnitelman suosittavan, ei määräävän.

– Olemme pyrkineet realistiseen lopputulokseen. Tästä ei ole tarkoitus tehdä vuoristopuroa, Aaltonen toteaa.

Se, että keskustelua syntyy, on vesiasiantuntijoiden mukaan hyvä asia. Kiinnostus toimenpidesuosituksia kohtaan kielii ympäristön tärkeydestä.

Hanhijoen valuma-alue on kooltaan noin 92 neliökilometriä. Sen latva on Virttaankankaan ja Oripäänkankaan pohjavesialueilla ja suu Loimijokeen Alastaron Mälläisissä. Ihmisen kädenjälki näkyy valuma-alueella, sillä voimakas maankuivatus, perkaus ja uoman siirrot ovat muuttaneet vesistön virtaamaa.

Pohjavesialueet, jotka virtaavat Hanhijokeen lukuisten purojen kautta, ovat joen erityispiirre. Alueella on havaittu kasvilajeja, jotka ovat riippuvaisia pohjavesisyötteisyydestä. Joessa elää luontainen taimenkanta, joiden elinoloja suunnitelman mukaiset kunnostustoimet parantaisivat.

Toimenpidesuosituksista voisi löytyä myös apu sivujoen tulvaherkkyyteen.

Kunnostusprojektissa on taitettu vasta alkumetrit. Maalisuora häämöttää kaukana tulevaisuudessa.

– Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa toisaalta voi päästä nopeastikin liikkeelle, Yli-Heikkilä luonnehtii.

Valonian osuus päättyi, kun suunnitelma saatiin yksiin kansiin. Neuvontaa annetaan edelleen, mutta siitä, mikä taho ottaa käytännön kunnostuksen hoitaakseen, ei ole vielä tietoa. Yksi vaihtoehto on Loimijoesta huolta pitävä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Suunnitelman laatijat toivovat maan- ja metsänomistajien ottavan kopin suunnitelman toimenpide-ehdotuksista. Toimenpiteet purevat sitä paremmin, mitä laajemmalla alueella ne toteutetaan.

– Monet toimenpiteet ovat sellaisia, joita ei mielletä vesiensuojeluksi, esimerkiksi maan kasvukunnon parantaminen. Liikkeelle voi lähteä ihan yksinkertaisista asioista. Toivottavasti jokainen löytäisi jonkin keinon, jolla edistää vesien tilaa, vesiasiantuntijat rohkaisevat.

Metsätalouden suositukset kiteytyvät harkittuihin ojituksiin, suometsien tuhkalannoitukseen ja jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. Riittävän leveitä suojavyöhykkeitä suositellaan sekä maa- että metsätalouteen.

Maataloudelle annetaan ohjeeksi turvepeltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys tai metsittäminen, maan kasvukunnon parantaminen ja kipsin tai rakennekalkin tapaisia vesiensuojelumenetelmiä.