– Uusia lomautuskierroksia saattaa olla odotettavissa.
Alkavia lomautuksia tuli Ely-keskuksen tietoon jopa 3 000–4 000 kappaletta viikossa koronatilanteen räjähdettyä. Lomautusilmoitusten huippu ajoittui maalis-huhtikuun vaihteesta aina huhtikuun puoliväliin asti. Huhtikuun lopussa määrä väheni noin tuhanteen uuteen lomautukseen viikossa.
– Nyt tilanne on, että lomautuksia alkaa noin 500–600 viikossa Varsinais-Suomessa.
Loimaan seudulla lomautettujen määrä oli huhtikuussa 707. Lomautusmäärät ovat alueella pienemmät kuin monella muulla seutukunnalla. Se tarkoittaa, että Loimaan seutu kuuluu nyt koko maan pienimpien työttömyysprosenttien seutukuntien kärkikymmenikköön.
Yhtä ainoaa syytä Loimaan parempaan tilanteeseen ei ole. Juha Pusila selittää suhdannetta esimerkiksi sillä, että seudulla on runsaasti pk-yrityksiä.
Maaliskuussa lomautuksia alkoi koko Varsinais-Suomessa yhteensä noin 4 500. Tahti kiihtyi huhtikuussa ja nousi noin 12 800:aan.
– Lomautettuna olevien määrä oli 2000-luvun huipussa niin koko maassa kuin Varsinais-Suomessa, Pusila sanoo.
Huhtikuun loppupuolella tahti alkoi hidastua ja osa lomautuksista on jo päättynyt. Keskiviikkona julkaistu Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Työllisyyskatsaus kertoo, että toistaiseksi vain harvat lomautukset ovat muuttuneet työttömyydeksi.
Kuitenkin esimerkiksi Meyerin Turun telakalla koronatilanne on johtanut uuteen yt-kierrokseen, jossa neuvotellaan irtisanomisista. Yritys aloitti maaliskuussa neuvottelut määräaikaisista lomautuksista, mutta joutui aloittamaan uudet neuvottelut huhtikuun lopussa. Nämä neuvottelut saattavat johtaa 450 työntekijän irtisanomiseen.
Sen sijaan Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa osa lomautuksista on jo päättynyt ja tuotanto käynnistyi osittain uudelleen 11. toukokuuta.
Lomautusten karu jälki näkyi erityisesti Uudenkaupungin huhtikuun työttömyysluvuissa, joissa lomautetut työntekijät ovat mukana. Kaupungin työttömyysaste nousi yli 30 prosentin, kun 1 700 työntekijää oli lomautettuna. Kaikkiaan työttömiksi kirjattiin 2 238 henkilöä.
– Koronavaikutusten rajuus näkyy erityisesti Vakka-Suomessa. Alue oli Suomen neljän parhaan työllisyysalueen joukossa maaliskuussa, mutta kuukautta myöhemmin se oli Suomen toiseksi huonoin, Pusila kuvaa.
Maaliskuussa lomautukset painottuivat vahvasti majoitus- ja ravitsemisalalle, kauppaan ja muihin palveluihin. Huhtikuussa koronakriisi veti lomautuksiin aloja tasaisemmin.
– Vaikka majoitusalalla lomautustahti pysyi aiemmalla tasolla, sen ohitti kirkkaasti teollisuudessa alkaneiden lomautusten määrä, Pusila kertoo.
Varsinais-Suomessa oli 15 800 lomautettua työntekijää huhtikuussa, kertoo Työllisyyskatsaus. Maaliskuussa lomautettuja oli reilu 5 000 henkilöä.
Koronatilanteen vaikutuksia kuvaa se, että vuosi sitten lomautettuna oli maakunnassa vain hieman vajaa 800 henkeä.
Varsinais-Suomen työttömyysaste oli huhtikuussa 16,3 prosenttia, kun lomautetut työntekijät lasketaan työttömiksi. Vuotta aiemmin se oli 8,4 prosenttiyksikköä pienempi.
Työttömien määrän kasvusta 10 700 oli lomautettujen ja 2 100 työttömien työnhakijoiden määrän kasvua. Tilanne oli samankaltainen eri puolilla Suomea.
Koronatilanne vaikuttaa myös niin, että uusia avoimia työpaikkoja on vähemmän tarjolla. Myös Loimaan seudulla työpaikkojen määrä on laskenut, mutta hyvin vähän.
Seutukunnassa oli huhtikuussa auki 193 työpaikkaa, kun vuosi sitten luku oli 211.
Työvoiman kysyntä oli huhtikuussa useimmilla aloilla selvästi vaimeampaa kuin vuotta aiemmin. Poikkeuksellisen vilkasta kysyntä oli maataloudessa. Myös rakentamisessa ja metallialalla kysyntä oli edelleen vireää. Lisäksi työpaikkoja avautui varsin runsaasti sosiaali- ja terveysalan sekä teollisuuden tehtävissä.
Selvästi normaalia vähemmän oli tarjolla siivouksen, majoitus- ja ravitsemisalan sekä kuljetusalojen tehtäviä.
Kolmen viime kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut Varsinais-Suomessa 16 200 kappaletta. Se on 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Joissakin Varsinais-Suomen kunnissa avoimia työpaikkoja oli huhtikuussa huomattavasti enemmän kuin normaalitilanteessa. Laitilassa, Paimiossa, Pöytyällä ja Sauvossa avoimien työpaikkojen määrä oli moninkertainen aikaisempaan verrattuna. Poikkeavuudet selittyvät maatalous- ja puutarha-alan työpaikoilla, joihin haettiin poikkeuksellisesti kotimaisia käsipareja.
– Nämä alat ovat merkittäviä työllistäjiä muutamissa varsinaissuomalaisissa kunnissa, Pusila sanoo.