Loimaan kaupunki on tehnyt neljänä peräkkäisenä vuonna tappiollisen tuloksen, ja taseeseen on kertynyt aiemmilta vuosilta alijäämää noin 7,6 miljoonaa euroa, joka pitäisi kattaa muutaman vuoden kuluessa, jotta Loimaa ei joutuisi kriisikuntamenettelyyn.
Talouden epätasapaino on näkynyt tänä vuonna muun muassa henkilöstön lomautuksina ja niinkin konkreettisesti kuin yleisten viheralueiden riittämättömänä hoitona.
– Perusongelmamme on se, että Loimaan tyyppisissä kunnissa verotulokertymä ei ole hurrattava. Olemme valtionosuuksien varassa merkittäviltä osin, kaupunginjohtaja Jari Rantala pohjustaa.
Viime vuosina taloussuunnittelua on vaikeuttanut epävarmuus niin verotuloissa kuin valtionosuuksissa.
– Ongelmanamme on ollut parin viime vuoden aikana se, että arviot verotulojen kertymistä ovat pettäneet, eivätkä pelkästään omat arviomme vaan myös muiden, Rantala perustelee ja viittaa esimerkiksi tulorekisteriuudistukseen, joka on leikannut verotuloja.
Kilpailukykysopimus puolestaan vähensi kaupungin saamia valtionosuuksia 3–4 miljoonaa euroa. Rantalan mukaan kyse on potista, jonka kaupunki menetti kiky-vuosina ja jota ei takaisin saada, vaikka valtionosuudet ovat nyt palautumassa aiemmalle tasolle.
Toisaalta ennakoitavissa on ollut esimerkiksi Loimaan pidempään jatkunut asukasluvun lasku, joka vähentää sekä valtionosuuksia että verotuloja. Rantala nostaakin väestörakenteen muutoksen yhdeksi tekijäksi kaupungin talousongelmille.
– Työikäisten määrä on vähentynyt merkittävästi kymmenen vuoden aikana.
TULOPUOLEN horjuminen luo painetta menopuolelle.
Suurimpana syynä talouden epätasapainolle kaupunginjohtaja pitää aiempien kuntaliitosten mukanaan tuomia palvelurakenteita, joita hänen mielestään ei ole vieläkään pystytty riittävästi sopeuttamaan vajaan 16 000 asukkaan väestöpohjalle.
– Meidän pitää pystyä elämään tulojemme mukaan.
Rakenteista on toki pyritty leikkaamaan, mistä viimeisimpänä osoituksena on kolmen koulun lakkauttamispäätös, josta Rantala odottaa satojen tuhansien eurojen kustannushyötyä pitkällä ajalla.
Rantala muistuttaa myös Loimaan keskimääräistä suuremmista sote-kustannuksista, joista on yritetty saada selkoa konsulttienkin voimin.
Jälleen lausuntokierrokselle tulevasta valtakunnallisesta sote-uudistuksesta kaupunginjohtaja odottaa aikanaan helpotusta kuntatalouteen, jos suuri menoerä eli sote-palvelut siirtyy maakuntien järjestämisvastuulle.
Hänestä kaupungin pitää itse jatkaa sote-rakenteidensa perkaamista jo ennen sote-uudistusta, koska ei voida olettaa, että maakuntakaan säilyttäisi rakenteet ennallaan. Päinvastoin, maakunnan ratkaisut voivat olla vielä keskittävämpiä.
KAUPUNGINJOHTAJA puhuu taseen alijäämän huomioiden noin kymmenen miljoonan euron sopeuttamistarpeesta tuleville vuosille. Summaa voi suhteuttaa kaupungin toimintakuluihin, jotka ovat vuosittain 110 miljoonan euron luokkaa.
Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä lähtökohtana on Rantalan mukaan edelleen se, että taseen alijäämä pitäisi olla katettuna vuoden 2023 loppuun mennessä. Toisaalta hänellekin on toistaiseksi avoinna se, voidaanko vielä vuosi 2024 huomioida taseen kattamissuunnitelmassa.
Rantala muistuttaa, että Loimaalla oli kertynyttä alijäämää jo hänen astuessaan kaupunginjohtajaksi, ja kaupungin tase on painunut pakkaselle aiemminkin viime vuosikymmenen aikana. Tähän mennessä tase on pystytty punnertamaan plussalle.
Viimeisimpänä tase painui alijäämäiseksi vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen, ja Rantalan mukaan Loimaan talousongelmat heijastelevat viime vuosina yleisemmin kuntatalouden ongelmia.
Tänä vuonna odottamattoman tekijän loivat koronapandemia ja poikkeusolot, joiden on arvioitu leikkaavan Loimaan verotuloja kolmisen miljoonaa euroa pelkästään kuluvana vuonna. Toisaalta kaupunki on saamassa valtiolta kompensaatiota valtionosuuksissa, mutta kyse ei ole Rantalan mukaan lisätulosta, koska kompensaatio vähentää ensi vuonna saatavia valtionosuuksia.
Terveysasemista päätetään syksyllä
Loimaan kaupungin taloutta on tasapainotettu vähintään viimeiset kymmenen vuotta. Pelkästään Jari Rantalan aikakaudella Loimaalla on sorvattu 4–5 tasapainottamisohjelmaa hänen aloitettuaan kaupunginjohtajana vuonna 2009. Nykyinen sopeuttamisohjelma ulottuu kuluvan valtuustokauden loppuun ensi kevääseen.
Kuluvan vuoden osalta Rantala pitää merkittävimpänä toimenpiteenä henkilöstökulujen 1,5 miljoonan euron leikkausta, jota tavoitellaan ennen kaikkea henkilöstön lomautuksilla.
Kevään rakenteellisen kouluverkkoratkaisun jälkeen päätettäväksi tulee terveysasemaverkko. Kaupunginjohtaja sanoo terveysasemaverkon tulevan hyvinvointivaliokunnan käsiteltäväksi loka-marraskuussa. Hän toivoo valtuustolta ratkaisuja tämän vuoden loppuun mennessä.
– Loimaan kaupungin järjestämisvastuulla on viisi terveysasemaa: Pääterveysasema sekä Alastaron, Hirvikosken, Mellilän ja Oripään terveysasemat, joista neljä on kaupungin omia terveysasemia. Mellilässä tosin ei ole enää ollut käytännössä toimintaa.
Hän pitää viittä terveysasemaa isona määränä Loimaan ja Oripään yhteistoiminta-alueen noin 17 000 asukkaan väestöpohjalle.
KAUPUNKI yrittää saada lisätuloja hallinnoimiltaan Tyksin Loimaan sairaalan osastoilta myymällä vuodepaikkoja aiempaa enemmän naapurikuntien käyttöön. Neuvotteluiden tavoitellaan jatkuvan heti kesän jälkeen kyseisestä niin sanotusta seutukunnallisesta vuodeosastosta.
Kaupunki jatkaa yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa, jotta Loimaan keskimääräistä suurempia sote-kuluja saataisiin painettua alaspäin. Rantala viittaa päivystykseen liittyviin toimenpiteisiin, jotta päällekkäisyyksiä saataisiin karsittua.
– Ongelmana on ollut se, että me olisimme valmiita nopeampiin ratkaisuihin kuin sairaanhoitopiiri.
ENSI vuoden budjettia silmällä pitäen kaupungin palvelualoille on annettu tehtäväksi käydä toimintojaan ja palveluitaan läpi sillä silmällä, että mikään ei ole itsestään selvää, kuten kaupunginjohtaja muotoilee. Tarkasteltavana ovat niin lakisääteiset kuin ei-lakisääteiset toiminnot.
Entä turvautuuko kaupunki henkilöstön lomautuksiin myös ensi vuonna?
– Lomautuksista ei ole päätetty eikä linjattu tässä vaiheessa. Budjettivalmistelu on vasta käynnissä, Rantala vastaa, mutta toteaa, ettei henkilöstön jatkuva lomauttaminen olisi oikein, vaan pikemmin palveluiden ja henkilöstön pitkäjänteisempi mitoittaminen siihen, mihin kaupungilla on varaa.
Rantala muistuttaa, että henkilöstökulut ovat pienentyneet vuosittain, mutta palveluiden ostot ovat puolestaan kasvaneet. Ostopalvelut ovat jo selkeästi henkilöstömenoja suurempi kustannuserä.
Henkilöstömenojen pienenemisestä huolimatta kaupungin vajaan 1 100 työntekijän henkilöstö voi kuulostaa edelleen suurelta määrältä vajaan 16 000 asukkaan kaupunkiin, mutta kaupunginjohtaja muistuttaa, että henkilöstöstä suurin osa työskentelee sote- ja koulupuolella.
– Tämä unohdetaan helposti.
Loimaan viime kaupunginvaltuustossa keskusteltiin mahdollisista veronkorotuksista. Rantala ei kiistä sitä, että verotus tulee kokonaisuudessaan harkittavaksi syksyn budjettivalmistelun yhteydessä.
– Emme voi jatkaa taseen alijäämien kasvattamista, hän perustelee ja kertoo tekevänsä johtopäätökset sen jälkeen, kun ensi vuoden menot ja investoinnit ovat tarkemmin tiedossa.