LOIMAA Mansikoiden pääsatokausi on käsillä. Harson alla kasvanutta avomaan marjaa poimittiin jo juhannuksen alla, mutta tällä viikolla niilläkin pelloilla, joilla ei harsoa tai kasvutunnelia käytetä, päästään kunnolla vauhtiin.
Kasvukausi ei ole päästänyt viljelijöitä helpolla. Kojonperässä mansikkaa kolmen hehtaarin alalla viljelevä Jari Hangasoja kuvailee päätään pyöritellen kauden erikoisuutta.
– Tämä on niin erikoinen vuosi kuin olla voi. Talvi oli leuto, välillä oli pakkasta ja välillä oltiin plussan puolella. Osa mansikoista kasvoi talven aikana ja juurissa oli aika paljon talvivaurioita. Kevät oli kylmä, ja lämpö tuli yhtäkkiä.
Kylmän kevään vuoksi satokausi näytti myöhästyvän ennätyksellisen paljon, mutta viime viikkojen helteet kirittivät kypsymisen lähes normaaliaikatauluun.
– Pääsato kypsyy heinäkuun toisella viikolla, mutta satokausi jää aika lyhyeksi, Jari ja hänen poikansa Arttu Hangasoja ounastelevat.
Mansikanviljelijän toiveissa olisi 20 asteen päivälämpötilat ja viileät yöt, jolloin voisi sataa hiljalleen. Kokemus on osoittanut, että toiveita saa olla mutta harvoin ne sellaisenaan toteutuvat.
Rankkasateet ovat pahinta, mitä pelloille voisi nyt tapahtua. Se kurastaa marjat, karkottaa poimijat ja aiheuttaa muitakin murheita.
Hedelmä- ja Marjanviljelijäin liitto arvioi itsepoiminnan olevan erityisen suosittua tänä vuonna. Hangasojan tilalla, jossa vain 20 prosenttia marjoista poimitaan myyntiin, odotetaan jännityksellä, miten hyvin itsepoiminta lähtee käyntiin.
Juhannuksen jälkeen puhelin alkoi soida tiedusteluista, milloin marjat kypsyvät, mutta koronatilanne voi vielä vaikuttaa jonkin verran siihen, että etenkin vanhempi väestö jättää tämän kesän väliin.
Polka on edelleen suosituin marjalajike. Polkan lisäksi Hangasojalta löytyy Koronaa ja Sonataa.
Hangasojan tilalla marjat hinnoitellaan peltokohtaisesti. Vaikka viime vuodet ovat olleet mansikanviljelijöille säiden puolesta haastavia, heikot sadot eivät ole aiheuttaneet merkittävää hinnankorotuspainetta.
Maahantulorajoitukset muuttivat Hangasojan tilan vakiokokoonpanoa. Oman väen ja paikallisten kesätyöntekijöiden lisäksi viljely- ja eläintilalla on työskennellyt neljä venäläismiestä, jotka eivät tänä keväänä päässeet tulemaan maahan.
Pari viikkoa kestäneisiin kevään istutustöihin Hangasoja palkkasi suomalaisia työntekijöitä. Työnhakijoiden määrä yllätti tilan väen positiivisesti. Istuttajista voi löytyä apu, jos poimintaan tarvitaan lisäkäsiä.
Työllistämistarvetta seurataan koko ajan. Avuntarpeen määrittää se, miten itsepoiminta käynnistyy ja paljonko marjaa ylipäätään saadaan. Sato näyttää tässä vaiheessa viime vuotta huonommalta, mutta uusista taimista elokuussa saatava sato voi Jari Hangasojan mukaan yllättää.
Uusien taimien kanssa oli epäonnea, sillä peurat järsivät viime kesän istutukset. Nyt pellot on aidattu.
Lisäksi tilalla otettiin käyttöön kaiuttimet, joilla pyritään ehkäisemään rastaiden aiheuttamia tuhoja. Kaiuttimista soi petolintujen äännähdyksiä. Äännähdykset toistuvat satunnaisesti, jotta rastaat eivät totu ääniin.
Mansikkapunkkien torjunnassa tila siirtyi biologiseen torjuntaan, josta ei aiheudu terveyshaittaa. Torjuntaeliöiden käyttö tukee tilan pyrkimystä viljellä pitkäjänteisesti ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen.