LOIMAA Loimaan kaupunginvaltuusto pääsi maanantai-iltaisessa kokouksessaan käsittelemään kaupungin tammi-elokuun talouden osavuosikatsausta. Kokouksessa etäyhteyden kautta puhunut talousjohtaja Sari Laine totesi tilikauden ennusteen näyttävän tällä hetkellä plussaa 630 000 euroa.
– Loppuvuodesta voidaan olla jopa paremmissa lukemissa, koska sairaanhoitopiirin kuntakohtaiset kuukausittaiset erät tulevat olemaan noin 600 000 euroa pienemmät. Sieltä voisi mahdollisesti tulla vielä noin 1,5 miljoonaa euroa, hän summaili.
Verotuloja on saatu tähän mennessä kaikkiaan 37,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,7 miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan. Tästä summasta kunnallisverotuottoja on 33,3 ja yhteisöverotuottoja 2,8 miljoonaa.
Vuoden takaiseen verrattuna kunnallisverotuottoja on kertynyt noin 228 000 euroa vähemmän. Siitä huolimatta kaupungille on tilitetty veroja aikaisempaa enemmän johtuen kiinteistöverotilityksen maksatuksen aikaistamisesta. Yhteisöverotuottoja on puolestaan kerätty 378 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Nousu johtuu yhteisöverotuottojen jako-osuuden korotuksesta.
Vielä huhtikuussa arvioitiin, että koronasta johtuen alijäämä tulee olemaan 3,6 miljoonaa euroa verotulojen heikomman kertymän vuoksi. Tilanne korjautui kuitenkin valtion myöntämän lisätalousarvioesityksen myötä. Valtio myönsi kunnille tukea kesäkuussa yhteensä 1,4 miljardia, mistä Loimaan osuus oli noin 2,8 miljoonaa euroa.
– Valtion osuuksia on nyt yhteensä 29,2 miljoonaa, kun vuosi sitten summa oli 26,2, Laine kertoi.
KESKUSTAN valtuustoryhmässä plusmerkkinen tulos herätti toivoa. Puheenvuoron asiasta käyttänyt valtuutettu Olavi Ala-Nissilä kuvailikin talouslukujen väreilevän nyt mukavasti ylöspäin.
– Sitä me todella tarvitsemme tässä tilanteessa.
Ala-Nissilä lähetti kiitoksensa hyvästä tuloksesta niin kaupungin henkilöstölle, joka on lomautusten myötä osallistunut taloustalkoisiin, kuin myös valtiolle kolmen miljoonan euron koronatuesta.
Ensi vuoden tavoitteeksi Ala-Nissilä halusi ottaa sen, ettei lomautuksia enää tule.
– Sille tielle me emme enää voi lähteä, hän paalutti.
MAANANTAI-ILLAN kokouksessa kritiikistä vastasi Timo Lahtinen (ps./sit.) siirryttäessä käsittelemään viime vuoden arviointikertomusten vastineita. Hän oli monin paikoin tyytymätön tarkastuslautakunnan toimintaan, ja evästikin sitä puuttumaan hanakammin asioihin.
– Minua ihmetyttää esimerkiksi se, kun viime vuonna pesäpallokenttähankkeessa jätettiin avustukset hakematta. Siinä menetettiin 150 000 euroa valtion rahaa, eikä tarkastuslautakunta puuttunut asiaan millään tavalla.
Lisäksi hän ihmetteli osaston lakkauttamisesta syntynyttä sotkua, mihin tarkastuslautakunta ei taaskaan vaivautunut puuttumaan.
– Ensin tehtiin päätöksiä osaston lakkauttamisesta, jotka sitten peruttiin. Tästä tuli kaupungille suuria kustannuksia, hän päivitteli puheenvuorossaan.
VALTUUSTOALOITTEITA kokouksessa jätettiin kolme. Keskustan valtuustoryhmän aloitteessa esitetään, että EU:n Elpymisrahoja hyödynnetään aktiivisesti myös Loimaan kehittämisessä. Aloitteessa laskeskellaan, että vuosina 2022–2026 Suomessa tullaan käyttämään yhteensä viisi miljardia euroa koronakriisin taloudellisista vaikutuksista elpymiseen. Aloitteessa ehdotetaan, että Loimaa laatii yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa tehokkaan toimintasuunnitelman elpymisrahojen hyödyntämiseksi.
Vasemmistoliiton ja Vihreiden valtuustoryhmien yhteisaloitteessa esitetään puolestaan, että Loimaalle perustetaan kukkaniitty, josta asukkaat saavat käydä poimimassa kukkia. Aloitteessa sanotaan, että niityt ovat sekä ilo silmälle että mielelle. Samalla ne houkuttelevat pölyttäjiä.
Lisäksi Vihreiden valtuustoryhmä esittää omassa aloitteessaan luomuruoan osuuden nostamista vähintään neljännekseen ruokapalveluhankinnoissa vuoteen 2030 mennessä.