HARJUREITTI Toini-lumipyryn viimeiset rippeet leijailivat vielä alas taivaalta, kun sastamalainen, Säkylässä töissä käyvä Pirjo Ojaniemi hiihti talven ensimmäiset vedot keskiviikkona Harjureitillä.
Hän oli tarkastanut latutilanteen edellisenä iltana Harjureitin verkkosivuilta, josta latujen kunnossapitoa voi seurata reaaliaikaisesti.
Harjureitti on Ojaniemelle tuttu paikka, ja hän käy hiihtämässä siellä etenkin viikonloppuisin. Hyvinä talvina hiihtokilometrejä voi kertyä jopa toista tuhatta kilometriä.
– Viime talvena en päässyt hiihtämään kertaakaan, hän kertoi ja sanoi maaliskuulle suunnitellun Saariselän reissun peruuntuneen koronatilanteen takia.
Harjureitillä ajettiin ladut ensimmäisen kerran tiistai-iltana valaistulla osuudella. Latujen teko jatkui keskiviikkona, jolloin ajettiin koko reitistö läpi Isosuon osuutta lukuun ottamatta. Harjureitin latujen teosta vastaava Juhani Moisio kertoi, että Isosuon osuus on vielä liian pehmeä traktorilla ajettavaksi.
Viime talvena Moisio ei päässyt tekemään Harjureitin latuja kertaakaan, mutta Toini-lumipyryn myötä lunta satoi riittävästi laduntekoa varten.
Kuluvan talven innoikkaimmat hiihtäjät ovat olleet Harjureitillä liikkeellä heti vuodenvaihteen tienoilla, sillä omatekoista latua pitkin on hiihdetty esimerkiksi Virttaan mökkikylän ja Vampulan ulkoilumajan maastossa.
Vaikka viime talvi oli kehno hiihtämisen kannalta, Moisio kertoo Harjureitin muun retkeilykäytön lisääntyneen heti maaliskuussa koronapandemian iskettyä.