Loimaa/Hirvikoski
Katriina Reijonen
Loimaan evankelisessa kansanopistossa elätellään toiveita maahanmuuttajille suunnatun ammattikorkeakoulutuksen aloittamisesta. Kansanopisto on käynyt syksystä asti vuoropuhelua Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Jos koulutus toteutuu, järjestämisvastuu on AMK:lla.
Rahoitus on isoin epävarmuustekijä. Turun AMK:n koulutusvastaavalla Kosar Mahmoodilla ja tutkimusvastaavalla Jarmo Ahosella on vahva luotto siihen, että rahoitus saadaan, mutta koulutuksen sisältöä ja toteutustapaa voidaan muotoilla vasta, kun rahoituksen myöntäjän ehdot selviävät.
– Meillä on useampi rahoituslähde selvityksessä, Ahonen kertoo muttei halua vielä tässä kohdassa spekuloida, mistä rahoitusta voisi tarkalleen ottaen tippua ja millä aikataululla. Rahoitusta voi hakea monilta tahoilta, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai EU-ohjelmista.
Rahoitukset haetaan yleensä hankkeisiin. Kansanopiston koulutuskin tulisi järjestymään oletettavasti hankemuotoisena.
– Hankkeen kautta lähdemme liikkeelle, mutta tavoite on saada pysyvämpimuotoista koulutusta, Ahonen täsmentää.
Kansanopiston rehtori Tuomas Lankinen toteaa maahanmuuttajien koulutustaustan vaihtelevan lähes kouluttautumattomista korkeakoulutettuihin. Kotimaassa suoritetut tutkinnot eivät suoraan päde Suomessa.
– Ja toinen asia on se, että jos ihminen on vaikkapa opiskellut opettajaksi omassa maassaan ja vaikka hänellä olisi tietotaitoa ja hyvä pedagogiikka, hänellä on kielen takia hyvin pitkä matka täällä tarvittavaan ammattitaitoon. Tietotekniikka- tai insinööripuolella matka on paljon lyhyempi, Lankinen havainnollistaa työllistymisongelmia.
Jos koulutuksen rahoitus järjestyy, opiskelijoille tarjotaan ensisijaisesti liiketalouden opintoja.
Turun AMK sai positiivisia kokemuksia vuosina 2018–2019 toteutetusta Maahanmuuttajat BisnesAkatemiassa eli MaBA-hankkeesta. Hankkeessa opiskelijat perustivat osuuskunnan, jonka kautta he tekivät esimerkiksi markkinatutkimuksia ja muita yrityslähtöisiä töitä teoriatietoa käytäntöön yhdistäen.
Vastaava kokonaisuus toimisi todennäköisesti Loimaallakin.
– Opiskelua ja työharjoittelua olisi alusta asti koko ajan. Näin opiskelijat pääsisivät heti työmaailmaan ja toisin päin, yritykset tutustuisivat maahanmuuttajiin, Mahmoodi suunnittelee.
Opinnot voisivat kestää 2–2,5 vuotta opiskelijan aiemmasta koulutustaustasta riippuen.
– Tämä ei kuitenkaan ole mikään räätälöity koulutus, mistä olisi mahdollista saada nopeammin tutkinto, vaan sisällöllisesti ja tavoitteellisesti tässä olisi ihan samat kriteerit kuin muillekin ammattikorkean opiskelijoille, Mahmoodi ja Ahonen painottavat.
Korkeakoulutuksen tarve elää sen mukaan, paljonko kansanopiston järjestämässä aikuisten perusopetuksessa on korkeakoulutettuja opiskelijoita. Tällä hetkellä määrä on kohtalaisen iso.
– Sellaista potentiaalista joukkoa on useampia kymmeniä, joten tarve on ihan perusteltu, Lankinen toteaa.
Turun AMK:n koulutuksen olisi tarkoitus toimia Lankisen mukaan ikään kuin nivelenä, perusopetuksen jatkeena. Perusopetuksessa opitaan muun muassa tarvittava suomen kielen taito, jota syvennetään korkea-asteen ammattisanastolla.
Opiskelumahdollisuus voisi lisätä aikuisten perusopetuksen kiinnostusta Loimaalla ja virkistää koko seudun yrityselämää.
– Olemme opistolla tehneet määrätietoista työtä, että koko seutukunnan yrityselämä hyötyisi meistä, mutta yksin meidän hartiamme eivät riitä, Lankinen kokee.
Ahosen mielestä maahanmuuttajien työllistymiseen panostaminen on tärkeää myös valtakunnallisessa mittakaavassa.
– Miksi meidän tarvitsee hakea työvoimaa ulkomailta, jos meillä on omaakin työvoimaa Suomessa?